Forks's high school

Jessica Stanley

^Tuolla he taas menevät. En vain jotenkin kestä katsoa heitä. Kaikki ovat niin täydellisen näköisiä, varsinkin se blondi, Rosalie. Upeat hiukset ja kroppa. Hmp ^
Heidän mentyä ohitseni syvennyin takaisin oman pöytäseurueeni juttuihin. Lauren kertoi parhaillaan viikonloppu-retkestään Seattleen.
- Huima hottis. En ole ikinä nähnyt niin upean värisiä hiuksia, ihan totta! - hän kikatti.
^On siinäkin friikki, tapaa kunnon jätkän kerran elämässään ja huutelee siitä kaikille. Vois pistää suunsa edes hetkeksi kiinni niin voisin kysyä Miken vointia. Voi kunpa hän nyt vilkaisisi minua. Tuijottaa vain tuota Bellaa. Eihän se ole edes nätti!^
- Tuletko, Jess? - Bella huikkaa. He olivat jo nousseet vakiopöydästämme.
^Mitä se sinua kiinnostaa, ala painua sinne Culleneiden pöytään, kun kerran niin usein sinne vilkuilet!^
- Ai joo, jäin vähä jälkeen.

___________________________________

^ Voi itku, taas se katselee tuota Bellaa. Miten Edward voi pitää häntä nättinä? Laiha luikkuhan hän on. Vielä tylsä kaiken lisäksi! Voi jeesus...^
- Kuule, älä katso sinne enää jooko? - Bella pyysi huomautettuani hänelle Edwardin katseesta.
- Okei okei! - naurahdin, kuvitellen samalla Bellan kuvitelmien kariutuvan samanlaisiin rukkasiin, mitä Edward aikoinaan minullekin antoi.

Muistan sen vieläkin, vaikka kohtauksesta oli kulunut yli puoli vuotta. Sisarusten astuttua ensimmäisen kerran ruokalasta sisään kaikki olivat huomanneet heidän ulkonäkönsä ja alkaneet supattaa siitä. Sillä ryhmän kaksi muuta poikaa, Emmet ja Jasper, olivat varattuja, lähes kaikki koulun kakkosluokkalaiset olivat hullaantuneet tuohon kolmanteen. Olin kuitenkin yksi niistä harvoista jotka uskalsivat tulla juttelemaan uudelle pojalle ja kysymään tätä ulos. Edes Lauren ja tämän ystävättäret eivät tehneet askeltakaan tutustuakseen häneen, vaan omia mielikuvia heistä ja hänestä yhdessä.

Kuinka siis oli mahdollista, että Edward Cullen voisi kiinnostua niin mitättömästä tyypistä
kuin Bellasta? Ei, se ei ollut mahdollista. Ei tosiaankaan.^