Miten mä päädyin rakastaa sua|| Olnas eli Olli & Joonas

1.

Ollin nk.

Kuulen vaimeasti tasaista, mutta toistuvaa ääntä. Se ääni ei lopu. Tuo kummallinen ääni alkaa vähitellen ärsyttää mua.

"Helvetti" Tokaisen ja alan availla silmiäni.

Nousen vaivalloisesti ylös ja katson puhelimeni näyttöä. Puhelimeni näyttää, että kello olisi 11.53 "Mitä vittua, oon taas myöhässä" Hourailen itsekseni. Kuulen voimakasta pirinää edelleen puhelimestani. Tunnistan äänen soitto ääneksi. Joku soittaa. Joel. Ei jumalauta, anna kun arvaan.. Hän huutaa minulle kuinka olen myöhässä ja ettei tämä myöhästely vetele. Otan puhelimeni käteen ja vastaan tuolle.

Puhelu:

"Siis missä vitussa nää oot? Oot taas jälleen myöhässä" Joel tiuskii ärtyneenä.

"Anteeks, mää nukuin pommiin. Tuun heti" Sanon hiljaa haukotellen.

"Olli, kai nää tiiät ettei tää peli vetele? Et voi olla joka viikko aina myöhässä" Joel sanoo edelleen ärtyneenä.

"Juu tiiän, mut nähdään kohta. Moikka." Sanon hiljaa.

"Moik" Tuo sanoo tylysti ja lopettaa puhelun seinään.

Nousen ylös pehmeältä sängyltäni ja alan hoipertelemaan vaatekaapilleni, ikään kuin olisin darrassa. Avasin kaapin oven ja aloin etsiä sieltä sopivaa hupparia, verkkareita ja sukkia itselleni. Hetki kuluu ennenkö löydän ne. Katson vielä vaatekaappiin, vittu se on kyl nyt ihan kuin kaatopaikka, sillä kaivoin sieltä tietyt vaatteet.

En ajattele asiaa sen enempää, vain alan hinautua eteiseen päin, ilman aamupalaa. Ei tuo kyllä kieltämättä haittaa minua lainkaan. Kuitenkin menen pukemaan Niken valkoisia kenkiä. Olli, tosi järkevää, talvella. Ja vielä peili jää kelillä. Oot vitun fiksu. Otan kenkäni telineestä ja yritän väkisin tunkea niitä jalkaan. Ei vittu mene. Olen tullut tulokseen, että nämä kengät ei mene vittu jalkaan ilman, että avaa nauhat. Saatana. Tää niin leikkaa aivot palasiksi. Alan avaamaan kengän nauhojani väsyneenä, sillä nukuin 4h viime yönä. Eikö sen pitäisi riittää? Emmä oo ammattilainen näissä asioissa.

Vihdoin kenkäni menee jalkaan, mutta joudun saatana sitomaan uudelleen mun kengän nauhat. Tää on rasittavaa. En jaksa vaivautua ottamaan edes takkiani mukaan Vaikka tosiaan tiedän, että tuolla ulkona olisi kylmä minulle. Ei oikein kiinnosta. Vittu varmaa.. nyt voisin lähteä sinne studiolle päin.

Joonaksen nk.

"Missä se Olli on?" Kysyn, odottaen hänen tulemistaan.

"Se nukku pommiin ja on tulossa" Niko vastasi minulle, rauhoittaessaan samalla Joelia, ettei tuo huutaisi tai raivoaisi Ollille.

Joelin tyttöystävä petti sitä, niin se jätti sen. Sillä on ollu nää viimeisimmät viikot jo tollasta epäkunnioittavaa käytöstä meitä muita kohtaan.

Vielä kakun päälle kirsikkana on se kun meidän vakkari baarin työntekijät on lakossa, niin sen takia se on suljettu. Ketuttavaa.

Havahduin kuitenkin siihen, että ovi kävi. Se on Olli. Hän vihdoin tuli, mutta hän näyttää alipukeutuneelta.

"Vittu vihdoin nää tulit. Mikä kesti?"
Joel aukaisee suunsa.

"Vittu tuolla on lumi myrsky meneillää ja tulin kävellen" Olli sanoo lempeästi, vaikka hänen äänestään huomaa, sekä kuulee, että tuo on väsynyt. Voi raukkaa.

"Pitäisikö meidän pitää pieni breikki näistä biisien teosta? Kun ollaan saatu todella hyvin nää jo sillee ajan tasalle. Se et vois vaan keskittyä nyt niinku meihin ja viettää aikaa yhdessä" Aleksi ehdottaa.