*klo 18.12*
"Eiks se lääkäri sanon et Aleksii sais alkaa jo herättelee?"Niko sanoo."sano"ilmeeni kirkastuu. Alan herättelemään Aleksia. Heiluttelen häntä hellästi, mutta sydämeni kyllyydestä. "Aleksii herätyys ois aika heräillä"herättelen Aleksia. Muut katsovat ensin innoissaan kunnes heidän suupielensä laskeutuu. Katson muita huolissani.
"miksei se herää"sanon."herättele viel-"Joonas sanoo ja samassa Aleksi sanoo käheästi."y-y/n? Mis mä oon?" "Voi Aleksi"sanon ja halaan häntä ja kaikki muutkin halaavat perässä."oonko sairaalassa"Aleksi sanoo."joo jouduit... onnettomuuteen"sanon."ooks okei
y/n?"Aleksi kysyy."oon, ku oot vihdoin hereillä"sanon hymyillen. Aleksi hymyilee myös. Vihdoin näen hänen hymynsä, hänen ihanat sinisenharmaat silmänsä ja hänen liikkeensä. Olen onnellisempi kuin koskaan.
Aleksi
Olin jonkun onnettomuuden takia joutunut sairaalaan. Heräsin ja koko bändi ja y/n oli heti vieressäni. Se tuntui ihanalta jos päänsärkyä ei lasketa. Näin kaikkien muitten hymyilevät kasvot, mutta Ollia en nähnyt. Mieleeni muistuu hatarasti kun huusin jotakin Ollille ja y/n:alle mutten muista kunnolla mitä kävi. Pian lääkäri tulee huoneeseen."heei mikä olo? Onko päänsärkyä, pyörryttääkö tai sattuuko mihinkään?" "No särkee vain päätä vähän"vastaan."haluatko särkylääkkeen"hän kysyy."no voisin mä ottaa"sanon. Hän tuo minulle lääkkeen ja otan sen. Juttelemme kaikenlaista
y/n:an, Nikon, Joelin, Joonaksen ja Tommin kanssa. Se oli tosi kivaa. Heillä oli niin paljon kerrottavaa ja kysyttävää ja sain selville mitä oli tapahtunut. Siinä vaiheessa halusin vain pyytää anteeksi Ollilta, kun
y/n:alta pyysin heti kun kuulin."voisko joku pyytää Ollin tänne?"kysyn ja Joonas lähtee samantien soittamaan Ollille.
Joonas
Soitin Ollin moikkaamaan Aleksia joka oli vihdoin herännyt."moi"kuuluu puhelimesta."no moro tulisitko sairaalalle moikkaa Aleksii ku se haluis pyytää anteeks?"kysyn."no emmä oikein tiiä" "mitä, etkö haluu nähä alee?" "Noku se... meil ei oo kauheen hyvät välit just nyt" "nii ja siks se haluis pyytää anteeks sulta" "no Ok tuun kohta" "hyvä moikka" "moikka" lopetan puhelun. Menen takaisin huoneeseen.
"Se sanoo, että tulee kohta"sanon.
"kiva"Aleksi vastaa. Käyn takaisin istumaan ja huomaan y/n:an takana leivän jonka pyysin häntä syömään.
"Pistä toi leipä piiloon, et varmaan haluu et Ale on huolissaan et ootko syöny"pistän y/n:alle viestillä, koska en halunnut pilata iloista tunnelmaa. Hän katsoo viestin ja pistää puhelimen pois. Hetken päästä kun Aleksille aletaan tekemään jotakin tutkimuksia y/n nappaa leivän taskuunsa kun meidän käsketään ulos huoneesta. Hyvä niin<3
Y/n
Olimme olleet käytävällä jo vähän aikaa, kunnes hoitaja tulee ulos huoneesta ja sanoo"Aleksin olisi pääsemässä kotiin jo huomenna jos kaikki menee hyvin"ilmeeni kirkastuu. Päästään taas jotenkin normaalimpaan arkeen jo huomenna. En malta odottaa. Näen myös kun Olli kävelee oven takaa luoksemme."moi"Olli sanoo. "moi vihdoin tulit"vastaan. Olli ei sano mitään ja vain hymyilee. Olli meni huoneeseen hetkeksi yksin alen kanssa. Aleksin ilme vähän laantuu kun hän näkee Ollin. "Anteeks olin ihan idiootti kun en tajunnu tapahtunutta"kuulen Aleksin sanovan."ei mitään, se oli vaan väärinkäsitys"olli vastaa."ollaanko nytte sitte sujut eikä enää riitoja?"
"Ollaan"Olli vastaa ja tulee avaamaan meille oven. Menemme kaikki sisälle ja juttelemme taas kaikenlaista. Tuntuu kuin puolet vuoresta olisi tippunut sydämmeltäni. Oon tosi helpottunut.
Oli jo myöhä ja muut oli lähdössä kotiin, mutta minä jäin edelleen Aleksin kanssa. En halunnut jättää häntä enää yksin."no moikka ja hyviä öitä teille"Niko sanoo meille vielä ovelta."öitä teillekki <3"sanon. Muut olivat siis nyt lähteneet, enää oli vain minä ja Aleksi. Juttelimme hetken ja Aleksi antoi vielä hyvän yön pusun minulle. En muistanutkaan kuinka hyvälle se tuntui. Sain luvan joten kömmin Aleksin viereen varoen tietysti kaikkia johtoja. Nukuin paremmin kuin pitkään aikaan🥰.
Aleksi oli just pukemassa omia vaatteitaan päälle pukkarissa ja mä oottelin siinä ovella ja pakkailin jotain sen tavaroita. Aleksi tuli sieltä pukkarista ja lähettiin melkeinpä heti kotia kohti Tommin kyydillä. Se tuntu ihanalta. Enää 5min toimistolle. Oon ihan hypeissä. 3min... 2min... 1min... OLLAAN STUDIOLLA. En ollu onneks ainoo joka oli hypeissä. Aleksi hymyili koko matkan studiolle ja myös koko loppu päivän studiolla. Hengailtiin vaan, koska oltiin niin poikki jokanen ja mä melkein nukuin alen sylissä. Yhessä vaiheessa kuulun kun Joonas sano "sshhh hiljempaa y/n nukkuu" vaikka enhän mä ees nukkunu, mutta esitin, koska kuulin myös alen alen sanovan."vähänkö se on söpö" ja Nikon äänen"nii on". Meinasin alkaa hymyilemään mutta käänsin vain kylkeä peittääkseni sen. Mut oikeesti äijät piti muo söpönä kun nukun. SÖPÖNÄ?!?! MINÄ?!? Ok se on teijän mielipide, mut tuntuhan se kivalta❤️.
Illalla muut vissiin lähti ja siinä vaiheessa olin oikeesti nukahtanu. Aleksi jäi mun kans studiolle nukkumaan. Heräsin siihen ku Aleksi kanto muo studion lepohuoneeseen jonka pojat oli tehny ku oli yks ylimääränen huone studiolla.
"A-Aleksi?"sanoin."mikä nyt rakas?"ale kysyi."mihin me mennään?"kysyin.
"mennään studion lepohuoneeseen nukkuun"ale sanoi."voin kävellä kyl ite"sanoin."mä kannan"ale sanoi.
"no kiitos". Päästiin lepohuoneeseen ja Aleksi heitti minut sohvalle."heeii"sanoin nauraen."no moi"ale sanoi nauraen. Kikatimme yhdessä hetken ja kävimme nukkumaan pusujen jälkeen❤️. Taas yks hauskimmista hetkistä elämässäni.
Aamulla herään studiolla alen vierestä ja kuulen Joelin ja Joonaksen puhuvan olkkarissa. Menen myös olkkariin.
"huomenta y/n mitäs yöllä tapahtu😏"Joel kysyy.*hymähdän"nukuttiin?"vastaan."kylläkyllä"Joonas sanoo.
"turpa umpeen Joonas"sanon ja naurahdan. Pojatkin nauravat. Aleksi herää myös ja tulee olkkariin.
"huomenta tarhapöllö"Joel sanoo."no huomenta"Aleksi sanoo. Menemme yhdessä aamupalalle ja jatkamme päivää normaalisti ja odottelemme että muut tulevat myös studiolle.<3
