18. Vain alkua

61 1 0
                                    

Y/N

Ojensin silmät sumuisinä käteni jollekkin johon olin törmännyt. Hieroin silmiäni ja järkytyin kauhusta, kun näin kuka se oli. Draco Malfoy. Nostin kirjeen nopeasti ja lähdin pikaisella vauhdilla ulos. Viimeisin asia jonka Malfoyssa näin, oli hänen hymynsä. En edes tiedä, pidänkö siitä hymystä. Kun pääsin ulos, istuin suihkulähteelle ja hetken päästä Hermione syöksyi kovalla vauhdilla ovista. "Y/N! Törmäsitkö Malfoyhin matkalla? Koska hän tuijotti meno suuntaasi, kun pääsin käytävien risteykseen" Hermione selitti kovaa hengittäen, koska oli juuri juossut koko matkan. "Kyllä, hän ojensi kätensä, kun törmäsimme. Siis kun hän auttoi minut ylös. Ja melkein näki tämän!" vastasin ja näytin kirjepaperia. "Minun on löydettävä joku pöllö, joka voisi lähettää tämän hänelle" jatkoin. "Onhan siinä nimesi?" Hermione kysyi ja katsoi pergamentti paperin kulmassa olevaa pientä hillo tahraa. "Kyllä, mut-" olin sanomassa, kunnes hämmennyin Hermionen ilmeestä. "Ööm, Hermione, miksi katsot tuota tahraa?" kysyin naurahtaen. "Eikö mansikkahillo olekin sinun lemppariasi?" Hermione kysyi ja se sai minut ihan oudoksi. "Kyllä? Mutta mitä hillo tahra todistaisi Malfoysta?" kysyin uudestaan naurahtaen. "Selvä. Draco ei pidä mansikkahillosta. Hän vihaa sitä! Ja hillossa on myös pieni pala pannukakkua. Se on sinun lemppariasi myös ja Draco vihaa sitä" Hermione selitti ja minun aivosulut menivät ihan vinksin vonksin. "Mitä? Luuletko, että Draco olisi muka tehnyt minulle jotain?" kysyin uudestaan naurahtaen ja solmin kirjeen kauniille rusetille. Hermione sentään avasi rusetin ja alkoi lukemaannsitä. Hiljaa siis, ei ääneen. "Y/N... oletko ihastunut Malfoyhin?!" Hermione kysyi ja minä käskin häntä olemaan hiljaa. "Mitä?! En minä häneen ole ihastunut! Jätä minut vain rauhaan!" tiuskasin hänelle ja solmin rusetin samalla, kun tallustin nopealla vauhdilla sisään. Siellä hän taas oli. Malfoy. En ehtinyt katsoa eteeni ja kaaduin taas häntä vasten. Hän ojensi kätensä minulle ja ojensin itse oman käteni. Seisoimme siinä hetken, kunnes huomasin Fred ja George tulevan kaukana. Otin tavarani ja lähdin juoksemaan toiseen suuntaan, että he eivät näkisivät minua.

Crazy Love // TylypahkaWhere stories live. Discover now