Vihattu

7.

                              Ethanin nk.

Silittelen prinsessani hiuksia. Hän nukahti juuri. Oletan hänen olleen hyvin väsynyt,sillä nukahtamisessa ei kerinnyt edes mennä minuuttia. Eihän tuolla ole paljon energiaa enää jäljellä. Mikä on huolestuttavaa. Miten annoin sinun mennä tähän kuntoon?

Yritin antaa tilaa ja aikaa sopeutua. -Vaikka tosiasiassa en tiennyt kuinka kohdata sinua.

Juoksin heti Jacksonin soitettua minulle,että lääkäri oli tullut katsomaan sinua. Vaivuit johonkin pieneen koomaan.

Prinsessani.

Katselen amelieta. Hän tuhisee pienesti. Rintakohoilee merkkinä siitä,että hän hengittää.

En uskalla irrottaa katsettani tuosta. Haluan olla varma. Varma siitä,että hän on elossa ja paranee.

En ymmärrä.

Tänään olisi ollut jengini tapaaminen,mutta pyysin jacksonia perumaan sen. En jätä prinsessani nyt. En koskaan.

Hymyilen pienesti. Tuon suloisen rauhallisille kasvoille.

Kuulen kuinka ovi narahtaa pienesti. Jacksonin pää pilkistää oven takana. Nyökkään tuolle pienesti ja nousen seisomaan sängyn reunalta.

Katson tuota kysyvästi.

"Lilian on täällä veljesi kanssa",Jackson mutisee hermostuneena.

"Mitä...ei ei ei helvetti",mutisen puoliääneen.

Äiti. Miksi juuri nyt tämä ajoitus ei. Painan pääni käsiini. Yritän ajatella,en ole kertonut heille ameliesta.

Miten helvetissä hänen pitää juuri nyt pamahtaa paikalle.

Hän on ihana ja huolehtivainen,mutta niin äitimäinen. Aina neuvomassa kuinka kannattaisi asiat tehdä. Pahimmassa tapauksessa työni keskeyttävät, vielä pahemmin. -Vaikka en ole kyennyt tekemään viikkoon töitäni. En voisi kauaa jatkaa tätä ja sivuuttaa hommiani Jacksonille.

"Ethan...ETHAN mikä on kun et vastaa puhelimeen tai viesteihin",ovelta kuuluva äitini ääni kajahtaa ja tuo pamahtaa huoneeseen.

"Tajuatko kuinka huolissani olin",tuo puhuu niin kovaa,että Amelie herää pian tähän meluun.

Huokaisen.

Tämäkö se vierailun syy oli. Olisinko voinut välttää tämän?

Katson tuota ja yritän peittää amelien selkäni taakse tuon näköpiiristä,mutta tuo huomaa sen ja siirtää minut sivuun.

"Mitä sinä äitiltäsi yrität piilotella"

Tuo henkäisee kovaan ääneen.

"Miten hän on tuossa kunnossa"

"Tyttö raasu, mitä sinä hänelle olet tehnyt. Ethan???? ",Äitini tivaa ja tapittaa hämmentyneillä silmillä tavoittaa katsettani.

"Minkä takia vartijat ovat huoneen ulkopuolella",tuo henkäisee.

Kuulen kuinka sängyssä Amelie kierähtää ja alkaa heräilemään. En ihmettele kyllä yhtään,kuka pystyisi nukkumaan äitini huudossa.

"Shhh...herätät hänet anna hänen levätä."sihahdan.

Katson prinsessaani ja peittelen tuon paremmin.

Katson Jacksoniin merkiksi,että katsoisi häntä.

"Jutellaan ulkopuolella äiti",mutisen pää lattiassa.

Oven painuessa kiinni. Nostan katseeni. Tuo ristii kädet rinnalleen.

"Parasta olla hyvä selitys."

Selitän kuinka hän herätti mielenkiintoni puistossa. Kun olin neuvottelemassa jengini kanssa,mitä tekisimme tulevassa tapaamisessa,joka olisi ollut tunnin päästä saapumisestamme leikkikentällä. Kuinka eksyneeltä hän näytti. Kuinka en voinut päästää häntä pois. En siinä kunnossa. En halunnut hänen lähtevän,joten otin hänet vastoin tahtoaan mukaani.

Kerron kuinka laitoin Jacksonin,etsimään hänestä tietoa. Hänen vanhempansa. Kuinka he olivat kuolleet. Veljet asuivat toisessa maassa. Kukaan ei ollut ottanut yhteyttä.

Äitini henkäisee ja sihahtaa minulle.

Hän nyrjäytti jalkansa hypätessään ikkunasta. Lopulta hän ei suostunut syömään,jonka johdosta vaipui lopulta koomaan. Jackson hälytti Jamierin ja minut paikalle.

Sain hänet syömään vähän ja nyt hän lepää,ellet sinä herättänyt tulollasi häntä.

Älä ala huutamaan. Sanot mitä sanot hän on minun. Tiedän sen...hän on se oikea.

Hän ei ole kuin muut,mutisen vaivautuneena.

En tiedä,mitä minun olisi pitänyt tehdä,joten toin hänet tänne. Muuten hän olisi kadulla,eikä ketään kiinnosta. Kukaan ei ole kysynyt tai soittanut.

Soitin ja kysyin onko kukaan etsinyt häntä. Ei ollut. Loppujen lopuksi...ei hänellä ole muuta paikkaa kuin tämä tai katu.

Joten mielestäni,tein väärin ja oikein.

Äitini on hiljaa ja katsoo minua vihreillä silmillään.

"Olen pettynyt sinuun Ethan,mutta hyvä että tyttö on turvassa",tuo sanoo rauhallisena.

Kummastun. Odotin enemmän huutoa.

"Mitä aiot sitten tehdä?"

"Yym pitää miettiä. Saada hänet kuntoon. Ensiksi."

Äitini vain hymyilee ja taputtaa olkapäätäni.

"Autan sinua siinä",tuo mutisee ja lähtee kohti keittiön suuntaan.

Itse katson prinsessani ovea haikeana. Minun pitäisi mennä tekemään töitä,mutten halua jättää häntä yksin. Jackson on siellä,mutta itse en ole näkemässä häntä.

Jos nyt pariksi tunniksi ja sitten loppupäivän olet hänen seuranaan?

Teen näin ja lähden kiireellä harppomaan vastahakoisesti työhuonettani kohti. Mitä nopeammin,sitä nopeammin olen prinsessani luona taas.

//Tälläinen osa tällä kertaa,heitä toki MP(x//