24

498 30 22
                                    

Olli:
Nousen varovasti sängyltä. Menen vessaan.
Lukitsen oven. En halua satuttaa Aleksia, joten lukittaudun koko yöksi vessaan. Ja ehkäpä jopa koko loppu elämäksi, jos hyvin käy. Käyn vessan lattialle istumaan. Huokaisen. Nyt Aleksi on turvassa minulta.
Kyynel tulee silmäkulmaani. Pyyhkäisen sen nopeasti pois.

Aleksi:
Herään. En näe Ollia enään missään. Mihin tuo on nyt mennyt? Lähden seikkailemaan taloon. Huomaan vessan oven lukossa
"Olli, ooksä siel?" Kysyn. En saa vastausta.
"Olli, tule pois." Käsken. "Mä en pelkää sua." Valehtelen tuolle, oikeasti minä vähän pelkää häntä. "Mee pois. Mä olin äskenki lähellä tappaa sut. Kaikille on vaan turvallisempaa, jos mä pysyn ainakin tän yön täällä." Olli vastaa.

En halua, että tuo rääkkää itseään takiani. "Jumalauta Olli. Avaa nyt se saatanan ovi." Komennan. Samassa huomaan lukon kääntyvän. Menen äkkiä sisään vessaan. Halaan tuota. Ei verta, ei teräviä asioita. Huh. "Tuu, mennään nukkuun." Sanon tuolle.

Time skip kaks viikkoa.

Olemme koulussa. Emme ole Ollin kanssa edelleenkään yhdessä. Haluan vielä odottaa hetken ja katsoa.

Olli:
Istumme jätkien kanssa aluassa odottamassa Aleksia. Pian tuo saapuu.
Hymyilen. Hymy kuitenkin hyytyy, kun näen Aleksin poskia pitkin virtaavat kyyneleet.
Tuo juoksee viereeni ja painaa päänsä syliini. Siis niin, että tuo katsoo vatsaani. Alan silittämään Aleksin hiuksia. "Mikä on?" Kysyn. Tuo ei vastaa. Käännän tämän päätä. Aleksin silmä on turvonnut ja nenästä vuotanut verta. "KUKA TÄN TEKI?!" Kysyn raivostuneena. "Ka-Kage." Aleksi vastaa. Nousen ylös.

(Alan nyt tekemään tälläsiä välejä niin saattaa olla helpompia lukee).

Lähden kävelemään. Se jätkä on niin kuollu saatana. Naksautan niskani. "Missä se mulkku on." Mutisen. "Kage on tuolla." Mutisen taas. Juoksen tuon luo. Otan Kagea tämän kauluksista kiinni ja paiskasen seinää vasten.

"Mitä helvettiä sä menit tekemään!" Huudan
"Miten niin?" Tämä kysyy "Älä esitä viatonta. Aleksi kerto et olit taas hakannu sen." Suutun jo toden teolla "Aaa se, oma vikansa." Kage sanoo. Läpsäisen tuota poskelle. "HAISTA PASKA! Kaiva se pää sun omasta perseestä ulos ja vilkaiseppa maailmaa sen sun kermaperseen ulkopuolelta! Katso muitaki ihmisiä täällä! Etkö sä saatanan sokea nää miten Aleksi kärsii!" Huudan.

Lähden pian juoksemaan takaisin, sillä tajua jättäneeni Aleksin yksin. Perse. Käännyn ja näen Kagen tuijottamassa minua mietteliäänä. Hän ei näytä siltä, että aikoisi tappaa minut, vaan siltä, että tuo miettii sanojani. Tepsiköhän tuo? Toivotaan, että joo. Palaan takaisin sohville. Aleksi ei ole siinä.

Ei jumalauta. Etsin koko koulun ympäri. Näen pian jotain mitä en todellakaan olisi halunnut nähdä. Aka ja Aleksi.. suutelevat.
Aleksi on seinää vasten ja Akan käsi on Alen pään vieressä. Aka on sen verran pidempi Aleksia, että joutuu taittamaan hieman niskojaan.

Juoksen pois. Menen niille samoille sohville.
Emme ole Aleksin kanssa enään yhdessä, mutta tuo silti sattuu, kun Aleksi haki heti jonkun paikkaamaan minut. Ei ole kivaa. Itken. Pian yksi luokkalaiseni tulee. "Mikä sulla on Olli?" Tatu kysyy. Pyyhin kyyneleeni pois. "E-ei mikään." Vastaan "Älä pidä mua sokeana, kyllä mä nään et sä oot itkeny." Tatu sanoo.

Helvetin kyrpä perse kautta Joonaksen munan mälli kerman. "Tökkäsin vaan silmään." Sanon. Ei tainnut mennä läpi.
"Ton selityksen mä oon kuullu liian monesti." Tatu kertoo. Vittu. "M-mä näin vaan Aleksin pussailemassa toista jätkää." Kerron "Ettehän te oo enää yhessä?" Tatu varmistaa. Pudistan vain päätäni.

Niin.. emme ole enään yhdessä. "Tiiän tunteen." Tatu toteaa. Tietääkö? Pian tuo tulee halaamaan minua. Perhoset vatsassani villiintyy. Uusi ihastus? Näin nopeasti? Mitäs helvettiä tämä tälläinen on? Halaan tuota takaisin.

Time skip: kaks päivää.

Emme ole Aleksin kanssa olleet missään tekemisissä tuon pusun jälkeen. Olemme sen sijaan Tatun kanssa lähentyneet aika paljon. Uskalsin tänään jopa myöntää itselleni, että olen ihastunut tuohon. Joskus vielä pitäisi se kertoa. Olemme käytävällä tekemässä matikkaa.

Pian ohitsemme kävelee Aleksi ja Aka. Nuo pitävät toisiaan käsistään kiinni. Kiva. Aleksi ja Aka on siis yhdessä. "Älä välitä noista." Tatu sanoo. En haluaisikaan. Istumme ruokalassa. En aijo syödä mitään, koska nyt juurikin tänään sattuu olemaan paskaa ruokaa tarjolla.

Tatu kuitenkin syö. Istumme nyt vain ruokalassa. Tatu söi jo. Menen tuo viereen. Istuimme siis aikasemmin vastapäätä. Käännän tuon pään ja pussaan tuota huulille. Virhe? Todennäköisesti. Yht'äkkiä tunnen kuinka Tatu vastaa tuohon. Onko tuokin ollut ihastunut minuun?

"Mulla on tullu täs parin päivän aikana tunteita sua kohtaan.. haluisiks sä olla mun poikaystävä?" Tatu kysyy. "Enemmän kuin mielelläni." Vastaan tuolle.

——————————————————————
Käänne kohta!
Sanoja: 688

You're just a baby (Oleksi)Where stories live. Discover now