Even roses die... [Joel x reader ]

Shoppailu

Työni loppuivat juuri. Vaihan taas omat vaatteet ja lähen pesemään vessaan meikit. Ystäväni, Fanny, tulee mun luo tänään. Hänkin on näyttelijä. Odotan, että hän tulee hänen vikasta kohtauksesta pois. Katson puhelinta odotustilassa. Vilkaisen kelloa, joka on jo 15.00. Hänen olisi pitänyt tulla jo puoli tuntia sitten, onneksi tiedän, että näyttelijän työssä aikataulut venyvät joskus paljonkin.

Koska mulla ei oo muutakaan tekemistä, stalkkaan Joelin instagramia. Hän on julkaissut uuden kuvan kolme minuuttia sitten. Katon kuvaa pieni virne kasvoillani. En enää itsekään pysy itseni perässä, tykkäänkö tästä vaiko en?

"Milles sää hymyilet?" Fanny tulee odotustilaan ja hymyilee. "Yhelle miehelle, vaikka en tiiä tykkäänkö siitä vai en" naurahdan hieman. "No jos et oo varma tykkääks siitä nii ehkä jos sää kysyt siltä et tykkääkö se susta, niin sää voit alkaa tykkäämään siitä" Fanny neuvoo. Fanny on ihana, hän on ollut mun kaveri jo 16 vuotta. Samalla hän on myös yksi ainoista ihmisistä, joka pitää minusta sellaisena kuin olen. Tai ainakin tuntuu siltä.

"Mennäänkö?" Fanny hymyilee. "Joo" nostan pääni ylös puhelimesta ja laitan sen taskuun.

"Käydäänkö shoppailemas?" Fanny ehdottaa pelkääjän paikalta. "Joo käydään vaan" innostun.

Käymme H&M:ssä ja ostan sieltä siniset ja mustat leveälahkeiset farkut, mustat lökärit, vaaleankeltaisen neuleen ja harmaan hupparin, jossa lukee mustalla New York. Ostokset maksavat yhteensä 90 euroa. Käymme vielä pikaisesti S marketissa ostamassa irtokarkkeja ja energiajuomia.

*Kotona*

"Ole hyvä" Fanny hymyilee leveästi ojentaessaan minulle kortsuja. "Ei käy vahinkoo" hän naurahtaa. "Kiitos vaan. Näitä tarvin siis joka päivä" nauran vitsillä. "Joo et ehkä vielä mutta ootas viikon nii sit tarvit!" Fanny kohottaa kulmiaan ja nauraa.

Loppu päivän ajattelemme pitää elokuva maratoonin. Sitten menemmekin jo nukkumaan.

______________________________________
Tää osa oli nyt aika tylsä:D