Luku 1. "Siis onks toi se?"

57 6 0
                                    

Emmi soitti mulle ja kysyi haluaisinko lähteä baariin. No totta vitussa haluan.
Ollaan tunnettu Emmin kanssa ihan päiväkodista. Ollaan Emmin kanssa ihan saman laisia. Meitä sanottiin aina siskoiksi pienenä. Sattumaa tai ei olemme nykyäänkin aika saman näköisiä.

Aloin valmistautua koska Emmi vihaa kun olen aina myöhässä.
Pakkasin pienen laukkuni, otin sen ja lähdin kävelemään alas koska Emmi varmaan jo odotti mua siellä.

Lähdimme kävelemään baaria kohti. Aina jos kävimme ulkona kävimme siellä. Koska se oli molempien asuntoja aika lähellä.

Kävelimme ehkä noin 5min kunnes olimme perillä. Baarin ovilla oli taas tuttu Portsari. Nykyään Tero vaan moikkaa meille ja sanoo että meidän pitää käyttäytyä. En nyt tiedä käydäänkö täällä sitten liian usein vai?

Kävelemme baarin ovista sisälle. On kesä joten meillä ei ole mitään viemistä narikkaan. Tai on mulla nahkatakki mutta haluan pitää sen päällä koska muuten mun jäljet näkyisi... Mutta nyt en halua miettiä sitä. Haluan nauttia illasta.

Menemme suoraan tiskiltä tilaamaan juotavaa. Otamme molemmat siiderit.

Huomaamme kun joku todella tutun näköinen mies kävelee juuri meitä kohti. Ei helvetti se on JOEL HOKKA mun on pakko sanoa Emmille.
"Onks toi se?!?!?!" Sanon huuto kuiskaten Emmille.
"Ei helvetti kyllä se on." Emmi vastaa takaisin.
Joel kävelee vain enemmän meitä kohti ja hymyilee. Sydämeni jättää muutaman lyönnin välistä. Tuntuu että pyörryn. Käveleekö oikeasti JOEL HOKKA meitä kohti. Ei kai tää oo unta? Ei tää ei oo unta se on Joel.
Ennen kuin huomaankaan Joel on jo meidän edessä.

"Haluutteko tulla istuu meiä kaa tonne?" Joel kysyy ja osoittaa pöytää jossa muut jätkät istuvat. Ai että vittu halutaanko mietin päässäni mutta päätän kuitenkin vastata. "No kyllähän me voidaan tulla." Lähdemme kävelemään pöytää kohti, katson Emmiä. Hän katsoo minua todella innostuneesti.

Pääsemme pöydän luo. Ei helvetti nyt mä nään jätkät kasvotusten ja pystyn puhuu niille. Onks tää totta?!?!
Istumme alas. Alkaa nimi kierros.

"Okei nyt te saatte arvaa meiä nimet." Joonas sanoo huvittuneesti.
Katson Emmä ja hän nyökkää. Alan luetella nimiä "Joonas, Tommi, Olli, Aleksi, Niko ja Joel." Kun sain sanottua tuon nimen sydän hyppäsi kurkkuun. Olen aina tuntenut jotain vetovoimaa Joelia kohtaan.

Kaikki jätkät katsovat meitä ihmeissään kun hymyilemme heille. He varmaan luulivat että emme ikinä arvaisi. "Siis ootteko te..." Joonas aloittaa mutta keskeytän hänet "faneja, joo kyllä me ollaan." Naurahdan. Kaikki muutkin alkavat nauramaan tämä on jotenkin todella huvittava tilanne.

"No mitkä teiä nimet o?" Olli kysyy.
"No mä oon Emmi ja tää on Emma." Emmi kertoo. "Ootteko siskoi ku näytätte iha samalta?" Niko kysyy.
Taas tämä kysymys...
"Tota kysytään meiltä aina. Ei olla. Vaikka ehkä haluttais." Naurahdan hieman.

Ilta jatkuu ja jäämme istumaan jätkien seuraan. Joel tarjosi kierroksen koska hän kertoi että tätä iltaa ei unohdeta koskaan. Juomme ja juomme Emmi on jo kadonnut jonnekin mutta niin on Ollikin. Ehkä Olli vei Emmin nukkumaan tai jotain.

"Halusiks sä lähtee meille?" Joel kysyy kun yrittää pysyä pystyssä.
"Kyllähän mä voisin vaikka lähtee." Vastaan kun nousen penkiltä.

Lähdemme kävelemään Joelin asuntoa kohti. Hän ei edes asu kaukana minun kodistani. Sattumaa ehkä? Saavumme Joelin asunnolle hän avaa minulle oven ja sanoo "Naiset ensin." Naurahdan ja astun ovesta sisälle.

Kun olemme päässeet Joelin koti ovelle hän avaa minulle oven ja päästää minut taas ensiksi sisälle."Sähän oot herrasmies." Sanon naurahtaen. Kun sain riisuttua kenkäni astelen Joelin olohuoneeseen se on aika iso. Istahdan sohvalle ja katson vähän ympärille. Sisällä on kyllä vähän pimeetä. Mutta ei se paljoa haittaa. Joel astelee myös olohuoneeseen viinipullo kädessään. Mitä?!?! Juon aina samaa viiniä kun tuo pitkä solisti. Joel istahtaa viereeni ja kysyy "maistuuko" "Ai että maistuuko? No totta vitussa maistuu." Vastaan hänelle.

Pullosta on juotu jo puolet kunnes Joel laittaa pullon hänen lasiselle pöydälle. Mietin sanooko hän että mun pitäisi lähteä. Olen jo valmiina nousemaan kunnes Joel kaataa minut sohvalle. Ja tulee istumaan päälleni. Hän katsoo minua silmiin ja nyökkää suostumisen merkiksi. Joel nousee päältäni. Hän lähtee kantamaan minua makuuhuoneeseen. Hän kaataa minut sängylle. Hän suutelee kaulaani. Etsii sieltä herkän kohtani. Hän nousee hetkeksi päältäni että pystyy ottaa farkkunsa pois. Sitten hän tulee takaisin päälleni. Hän vetää paitani pois... (Ja loput tiiätte;)))

---------------------------------------------------------

Aloitin nyt uuden kirjan. Vähän erilainen. Yritän olla tässä aika aktiivinen. Mutta sanoja on 677.

Will you still love me tomorrow?// Joel Hokka x EmmaWhere stories live. Discover now