12. Joulu

7 1 0
                                    

Monan näkökulma

Oli jouluaaton aamu ja kerrankin minulla ei ollut pahoinvointia. Joka oli hyvä asia, sillä olin jo eilen tullut Kallen kotiin. En ollut edelleenkään kertonut Kallelle asiasta, koska en vain uskaltanut.

-"Huomenta rakas" Kalle kuiskasi minulle ja suuteli minua otsalle.

-"Huomenta vain sinullekkin rakas" vastasin Kallelle ja suutelin häntä hetken huulille. Sen jälkeen nousimme ylös ja menimme aamupalalle.

-"Huomenta sydänkäpyset, miten nukuitte?" Kallen äiti kysyi meiltä, kun saavuimme keittiöön. Kalle naurahti äidinsä sanoille, mutta minusta se oli vain suloista.

-"nukuimme hyvin äiti" Kalle vastasi äidilleen hymyillen, johon hänen äitinsä vastasi hymyllä samalla katsoen minua kysyvästi. Hymyilin hänelle kertoakseni, että olin okei.




***



Aamulla hengailimme Kallen kanssa ja käväisimme Hiukan uimarannalla katsomassa maisemia. Kun tulimme takaisin Kallen kotiin, Aapo ja Saaga-Angelia olivat jo saapuneet sinne.

-"Moii!" Sanoin Saaga-Angelialle iloisesti hymyillen samalla halaten häntä. Saaga-Angelia tervehti minua myös halauksemme keskeltä. Aapo ja Kallekin tekivät jotakin broes asioita, jolle minä ja Saaga-Angelia naurahdimme.

Kävimme kuulumisia läpi juuri ennen joulurauhanjulistusta. Katsoimme joulurauhanjulistuksen, jonka jälkeen söimme riisipuuroa. Puuron syönnin jälkeen menimme käymään Sotkamon hautausmaalla viemässä kynttilöitä Aapon ja Kallen sukulaisten haudoille sekä yleiselle hautapaikalle.

Tulimme takaisin Kallen kodille hautausmaa vierailulta. Kävimme saunassa, jonka jälkeen koristelimme kaikki neljä kuusen ja laitoimme kaikki lahjapaketit kuusen alle.

-"Nuorukaiset, tulkaa leipomaan pipareita!" Kallen äiti huusi iloisena meille keittiöstä mihin ryntäsimme kaikki. Hän oli laittanu kaikki muotit ja värvikkkeet valmiiksi, kunhan teimme vain taikinasta pipareita.

-"Hei?!" Huudahdin, sillä Kalle oli juuri jauhottanut nenäni ja nauroi vain päälle. Päätin kostaa hänelle, mutta en onnistunut asiassa vaan meinasin kaatua, mutta onneksi Saaga-Angelia sai minut kiinni.

-"Varovasti pikkulapset" Saaga-Angelia tokaisi päälle vielä samalla päästäen minut vapaaksi.

-"Itseasiassa te olette nuorempia, joten te ne pikkulapset olette" Kalle tokaisi vastaukseksi.





***







***

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.

••

••

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Ei niin normaalit lukiovuodet Sotkamossa     ||    Finnish baseball fictionWhere stories live. Discover now