Tavallinen suomalainen lukiota käyvä tyttö. Maailmankuulu laulaja maailman kuuluisimmasta bändistä. Tyttö luuli ettei hänellä olisi mitään mahdollisuutta tavata miestä...saatikka sitten ystävystyä.
Joku on saattanut lukea tätä tarinaa ennenkin. Tää siis muuttuu vaan siinä mielessä että vaihdan päähenkilön nimeä. Mulla ja Jennillä on ollu lähiaikoina riitoja ja haluun nyt vaan kirjottaa tätä ilman että mun tarvii miettiä tätä kenenäkään tiettynä henkilönä koska sitten saan kirjotettua tän just sellasena kun haluan.
Bellan näkökulma:
Istuskelin omassa huoneessani ja katselin This is us:ia tuhannennen kerran. Itkin aina kun katsoin sitä. Ihan sama kuinka monta kertaa olen nähnyt sen itken aina silti. Minulla oli todella kova ikävä poikia. Poikien tauko oli alkanut jo melkein vuosi sitten ja siitä oli yli vuosi kun pojat olivat Suomessa ensimmäistä kertaa. Muistelin päivää hymy huulillani. Kaikki oli ollut täydellistä. Toiveeni oli toteutunut. Olin nähnyt Harryn ja muut pojat Suomessa. Halusin tämän tapahtuvan vielä uudelleen.
Harryn näkökulma:
Istuin kämpilläni ja katselin ikkunasta ulos. Tauko oli kestänyt jo melkein vuoden. Kaipasin silti takaisin niille ajoille kun bändi oli vielä yhdessä ja teimme kiertueita ja uusia biisejä. Emmekä me ole eronneet emme todellakaan. Tarkoitin vain että minulla on ikävä sitä kun olimme vielä nuoria, viisi parasta ystävää, ei omia suunnitelmia, kaikki tehtiin yhdessä, ei huolia lapsista tai häistä. Eikä minua haittaa vaikka Louis saikin lapsen. Olen onnellinen hänen puolestaan. Toivon vain ettei tämä vaikuta bändin tulevaisuuteen ainakaan huonolla tavalla.
Nousin sohvalta ja menin keittiöön tekemään teetä. Kaadoin teen mukiini ja kävelin takaisin olohuoneeseen. Otin sohvapöydältä puhelimeni ja avasin whatsapin. Menin ryhmään Niallin pikkuperunat ja laitoin ryhmään viestiä:
Harry: Mul on ikävä kiertueit...
Limabean: Juu sama:'(
Neil: Mut kyl me tehää viel keikkoi pojat!
Tommo: Juu ihan varmasti kunhan tästä vaippojen vaihdosta kerkeän!
Limabean: En ois kyllä ikinä uskonu että Louis ois eka joka sais lapsen.
Neil: Juu en mäkää...aattelin et Liam sais eka lapsen.
Limabean: Millä perusteella mä olisin saanu lapsen eka!?
Neil: No ku oot tommonen isähahmo. Olit meistäki aina huolehtivaisin.
Limabean: No joo kylhän mä nyt oon paljo viisaampi ku kukaan teistä💁🏽♂️
Tommo: Mut mä voitin!
Harry: Hei lads mul ois idea!
Limabean: No?
Neil: Kerro
Tommo: Mmm?
Harry: Koska mulla ja varmaan teilläkin on ikävä fanei ja sillee ni mitä jos tehtäs sillai et pyyettäs instas fanei kommentoimaa vaikka joku paras muisto vuosien varrelt ja sit vaa valitaa niist yks ja pyyetää sen numeroo koska haluisin puhuu faneille ni ois kiva lisätä se esim tähä ryhmää...
Limabean: Juu käy
Neil: JOO!!
Tommo: Okei Harry käy kai
Harry: Jee!
Limabean: Mä laitan jonku kuvan meist.
Neil: Juuh
Tommo: Ei mitää rumaa kuvaa Lima!
Limabean: No joo en laita.
...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Limabean: Laitoin tän. Nyt vaa venataa kommenttei.
Bellan näkökulma:
Näin kuinka puhelimeni näytölle tuli uusi ilmoitus. Pojat olivat julkaisseet kuvan. Avasin kuvan ja tykkäsin siitä. Luin poikien kirjoittaman kommentin:
We miss you guys so much. We would like to know what is your favourite memory of those five years when we were touring? We have a prize for one of you...
(Ikävöimme teitä todella paljon. Haluaisimme tietää mikä on teidön lempi muistonne niiltä viideltä vuodelta kun olimme kiertueilla? Meillä olisi palkinto yhdelle...)
Palkinto yhdelle! Omg! Kirjoitin siihen heti kommentin.
I have been enjoying these years with you and i hope that we will have more years to come. My favourite memory is when you came first time to Finland. It was a dream come true for me. It was so perfect. You guys were amazing and I can't believe that I saw you in my home country. I hope you will come back one day...💕😭
Olin tyytyväinen kirjoitukseeni ja lähetin sen osaksi fanien rakentamaa kommenttiketjua. Fanit kiittivät poikia ja näin monia todella hyviä kommentteja. Ei pojat ikinä näkisi kommenttiani. Eihän?
