It's hell.. or is it? (boyxboy)[in finnish]

Luku 4

Tik,,Tak,,Tik,,Tak.....

Kellon tikitys kaikui hiljaisessa ruokasalissa, pitkään aikaan kukaan ei sanonut mitään ja hiljaisuus muuttui kiusalliseksi.

En uskaltanut liikkua. Istui paikoilleen jähmettyneenä. Pelkäsin, että jos edes hengittäisin väärällä tavalla,  saattaisi se koitua kohtalokseni. Hengitin pari kertaa syvään ja rohkaisin itsenäni mielessäni.

Nostin katseeni käsistäni ja vilkaisin Hadesta.

Hades katseli minua. Katseemme kohtasivat. Lähes mustat silmät lävistivät katseeni. Minusta tuntui kuin hän olisi nähnyt sieluuni ja ehkä hän näkikin, ottaen huomioon että kyseessä oli Hades, sielujen kaitsia ja manalan kuningas.

Käänsin katseeni nopeasti pois.

Pelkäsin, että Hades oli vielä vihainen siitä kohtauksesta minkä järjestin aikaisemmin.

*15 MINUUTTIA AIEMMIN*

" pitemmittä puheitta...Terve tuloa helvettiin" Hades toivotti iloisesti hymyillen.

Tuijotin Hadesta enemmän tai vähemmän järkyttyneenä.

Voi ei, mitä minä nyt teen? Mietin masentuneena. Sekunnit tuntuivat tunneilta laahustaessaan eteen päin. Hitaasti käänsin katseeni ja tarkastelin huonetta, jossa tällä hetkellä olin. Huone oli iso,  eikä siellä ollut ollenkaan ikkunoita. Huoneessa oli myös pelkästään yksi kaappi ja työpöytä jolla oli lamppu, mutta ei mitään muuta. huoneen keskellä oli jättimäinen sänky, jolla minä tällä hetkellä istuin. Katsahdin huoneen perälle ja näin oven.

Mitäköhän tuon takana on? Mietin kulmiani kurtistellen.

"Siellä on kylpyhuone"

Katsahdin Hadekseen kummissani "mitä?"

"niin, että siellä on kylpyhuone. Tuon oven takana." Hades totesi huolettomasti ja osoitti ovelle päin. Hän katsahti minuun, katsoi minua hetken hiljaa ja virnisti. Hämmentyneenä käänsin katseeni ja katsoin itseäni. Ensin olin hiukan eksyksissä, sillä en tajunnut miksi Hades näytti niin hilpeältä. Sitten tajusin mistä asia johtui. Olin pelkissä boksereissa!

Punastuin ja nappasin koristetyynyn sängyltä yrittäen peitellä sillä itseäni. Naamari oli varmasti tomaattiakin punaisempi, mikä tuntui huvittavan hadesta suuresti. Hän suuntasi kaapille samalla nauraen hiljaa. Nousin ylös sängystä ja Kävelin Hadeksen perässä kohti kaappia.

Kurkkasin Hadeksen olan yli sisälle kaappiin. Huokaisin hämmästyneenä sillä kyseessä oli enemmänkin huone kuin kaappi. Hades astui sisälle kaappihuoneeseen vihellellen samalla iloisesti.

Käveltyään sisälle huoneeseen ja tajuttuaan, etten ollut seurannut, Hades pyörähti ympäri ja viittoi minua seuraamaan. Hitaasti astui sisälle huoneeseen " oh wauh" henkäisin tajutessani, miten isosta huoneesta olikaan kysymys.

"Aika kiva vai mitä?" Hades kysyi, samalla kävellen edestakaisin kymmenen metriä pitkää rekkiä, joka näytti roikkuvan erinlaisia farkkuja.

" hmmm, huomasin, että pidät farkuista" Hades lisäsi hetken hiljaisuuden jälkeen.

En ollut aivan varma puhuiko hän minulle vai itsekseen, joten katsoin paremmaksi olla vastaamatta . Hetken päästä Hades huokaisi katsahtaen minuun. "mitä mieltä olet, tykkäätkö?" Hän kysyi katsoen samalla minua. Hades nosti kättään, kuin näyttääkseen,  käsissään olevia lahkeista muodikkaasti revittyjä farkkuja.

"ihan kivat" vastasin varovasti. En halunnut sanoi tai tehdä mitään, mikä saattaisi suututtaa manalan herran. Ainakaan vielä. Sillä pakoni suunnittelu oli vielä pahasti kesken.