"öö no mun nimi on simo."
"jaa niinku se pikkuorava? näytät vittu ainakin ihan samalta."
"no mikä oma nimes on?"
"robin."
"no missäs sun eripari kengät, robbari?"
***
kun simo kuulee viettävänsä kesälomansa ensimmäisen viikon lehtosaaren leirikesku...
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
SIMO
Tutustumis. Vitun. Leikkejä. Olis pitäny arvata.
Piirin muodostaminen tälle porukalle oli nähtävästi helvetin vaikeaa. Varmaan kymmenen minuuttia meni siihen että kaikki pääsi paikoilleen.
Jyrki seisoi keskellä "Noniin! Alotellaan vaikka ihan nimikierroksella!" Niinpä tietenkin.
Tästä ei olisi mitään hyötyä, sillä unohtaisin jokaikisen nimen samalla hetkellä kun se sanottaisiin.
Ja niin siinä myös kävi. Sanoin oman nimeni, vuoroni tulessa. Hyvä kun edes sen muistin.
Nimikierroksen jälkeen pelattiin jotain tuskallista ponileikkiä. Siinä oli joku helvetin ärsyttävä rallatus ja piti pomppia mielenvikasesti ympäriinsä.
Kun kaikki oltiin sitten vainottu pienillä lihavilla poneilla, pelattiin paria muuta peliä.
Sen jälkeen ilmoitettiin että päästäs huoneisiin. Nappasin kantamukseni. Poikien puoli oli A-käytävä ja tyttöjen oli B.
Menin käytävän perälle ja astelin vasemmanpuoleiseen huoneeseen sisälle. Siellä oli kaks kerrosänkyä, kaappeja ja ikkuna, josta näky pääasiassa kuusikkoa.
Pretty FaNcYa. Ig
Laskin kamani toisen kerrosänkyn alasängylle. Istuuduin sängylle ja otin puhelimen käteeni. Ei palkin palkkia. H+ netillä ei paljoon kavereille snäpätä.
Meinasin saada paskahalvauksen, kun joku avas huoneen oven. Sisään ahtautui säbäpoika-Roni, joku oranssihiuksinen poika ja jo aiemmin tutuksi tullut Robin.
"Moro pikkuorava, me ollaan kämppiksii" se virnisti ja heitti tavaransa mun yläpuolella olevalle sängylle.
"Aivan. Huipaisaa" heitin ilmoille ja avasin reppuni. Aloin purkaa sen sisältöä sängyn viereiseen valkoiseen kaappiin.
***
Makoilin omalla sängylläni ja kuuntelin meneillään olevaa keskustelua. Ronin punapää kaveri oli paljastunut Oskariksi.
"Joskus mä epäilen sun aivotoimintaa, tai niitte olemassaoloo ylipäätään!" Oskari parahti Ronille ja nappasi puhelimensa toisen käsistä.
Asia koski Oskarin tyttöystävää, jonka poika halusi jättää erinnäisistä syistä. Roni oli yrittänyt auttaa tekstiviestin kanssa.
"No kuka vittu ees eroo enää tekstiviestillä? Me ollaan menossa ysiluokalle!"
Kiinnitin sitten huomioni yläsängyn reunalla roikkuvaan jalkapariin. Robinilla oli vaaleanpunaiset Ricky & Morty sukat. Kieltämättä aika päheet.
"Hei jätkät, kello on kuus. Meil on ruoka" huomautin katsottuani kelloa. Lähdimme nelisin majoitusrakennuksesta kohti keltaista päärakennusta.
Juoksimme mäen alas. Roni pääsi perille ensin, ja pysähtyi ovelle odottamaan. Seurasimme muiden kanssa perästä.
"C'moon ne oli vaan yhet rappuset!" Roni älähti ja nappasi pojan ranteesta mukanaan sisälle.
***
Ruokana oli makaroonilaatikkoa. Se näytti kunnolliselta, eikä miltään kertaalleen ulostulleelta niinku kouluruoka.
Astelin ympäriinsä ruokailutilassa ja etsin jotain hyvää paikkaa. "Et oo kertonu vielkää missä Alvin ja Tero on..." Käänsin katseeni Robiniin, joka istui nurkkapöydässä tutuksi tulleen kaksikon kanssa.
Istuin pöytään poikaa vastapäätä, Oskarin viereen. Puuskahdin hiljaa. "miks sä oot olemassa?" Huokaisin Robinille ja söin kirsikkatomaatin.
"Ei kukaan muu oo näin ärsyttävä eikä myöskään aja ihmisiä hermoromahduksen partaalle," Jätkä letkautti kepeästi.
