Harry laski pizzat sohvapöydälle ja istuutui Dracon viereen sohvalle. Draco vilkaisi huolestuneena Anturajalkaa, joka nukkui omassa korissaan sohvan vieressä.
"Ootko sä ikinä nähnyt kenenkään syövän pizzaa?" Harry kysyi.
Draco tuhahti, "Tietenkin."
"Eli sä tiedät, miten se toimii?"
"Haarukalla ja veitsellä?"
Harry pudisti päätään. "Pizzaa syödään aina käsin."
"Käsin!" Draco huudahti. "Ei varmana. Vaan eläimet syö ilmat haarukkaa ja veistä!"
Harry ei vastannut mitään. Hän otti päällimäisen pizzalaatikon käteensä ja avasi sen.
"Kauheen isoja paloja." Draco sanoi järkyttyneenä. "Miten ton syöminen on edes mahdollista?"
"Niitä voi leikata pienemmäksi."
"Mutta sä sanoit, ettei haarukkaa ja veistä saa käyttää."
"Ei niin."
"Sun jutut on kauheen ristiriitasia."
Harry huokaisi. "Kiitos kovasti, Draco. Voitko sä hakea meille haarukan ja– öö..."
"Tässä." Draco sanoi iloisena, nostaessaan yhä kädessään olevaa puukkoa kohti Harrya.
"Ah," Harry nappasi puukon varovaisesti itselleen. "mä otan tän... talteen." Sen jälkeen hän kiirehti keittiöön ja jätti Dracon yksin olohuoneeseen.
Kun Harry sitten minuutin päästä palasi takaisin, hän huomasi kauhukseen, kuinka toinen pizzalaatikko sekä Draco olivat kadonneet.
Pian yläkerrasta kuului kovaa huutoa sekä koiran haukuntaa. Harry säntäsi yläkertaan.
"SENKIN TYHMÄ RAKKI! SE ON HARRYN! PÄÄSTÄ IRTI TAI MÄ TEEN SUSTA PIHVIÄ! MÄ LUPAAN SYÖDÄ SEN SUN ÄIDIN EDESSÄ!!" Draco raivosi ja heilutteli tuolia päänsä yläpuolella.
"Mitä ihmettä täällä tapahtuu?" Harry kysyi hengästyneenä, juostuaan koko matkan ylös Remuksen ja Siriuksen huoneeseen.
"SUN KOIRA OTTI KOKO SEN SAATANAN LAATIKON!"
"Missä Anturajalka on nyt?" Harry kysyi. "Ja lopeta se huutaminen, Draco. Se ei auta yhtään."
"Se koira on toivotavasti palamassa helvetissä. Saatana häntä kiusatkoon ja–"
"Draco!"
"Sängyn alla."
Harry meni maahan makaamaan ja kurkisti sängyn alle. "Tule tänne, Anttus." Hän kurkotti kättään sängyn alle ja kosketti jotain märkää. Harry veti kätensä nopeasti pois.
Pimeydestä kuului kovaa maiskutusta.
"Tule, tule."
Anturajalka ryömi sängyn alta hänen syliinsä.
"Käy hakemassa se pahvi." Harry sanoi Dracolle.
"En mä voi."
"Mikset?"
"Kauheen likaista."
"Mä saat palkinnon, jos sä käyt hakemassa sen."
"Minkä palkinnon?" Draco kysyi epäilevänä.
"Sä saat päättää."
"Pusun?"
Harry punastui. "Vaikka."
"Okei, mä meen!"
* * *
Pian pojat istuivat jälleen olohuoneen sohvalla.
"No, missä mun palkkio?" Draco valitti.
"Sulla meni sen pahvin hakemiseen yli kymmenen minuuttia. Siitä ei ansaitse mitään."
Draco tuijotti häntä vihaisena.
Harry virnisti ja alkoi leikkaamaan jäljelle jäänyttä pizzaa pienempinn paloihin.
Kun hän nosti katseensa, hän oletti näkevänsä Dracon tuijottamassa häntä edelleen. Niin ei kuitenkaan ollut. Draco oli nimittäin siirtynyt sohvan nurkkaan, mahdollisimman kauas Harrysta. Kädet hän oli ristinyt mielenosoituksellisesti rinnalleen.
"Etkai sä oo vihanen?" Harry virnuili.
"Mee pois."
"Enkä."
Draco irvisti ja käänsi katseensa lattiaan.
"Dracooo..." Harry nauroi ja siirtyi häneen kiinni. "Se oli vitsi. Sä saat sun palkinnon nyt."
"Hmph."
Harry painoi huulensa kevyesti Dracon omia vasten. Hän vetäytyi pian kaemmas, nähdäkseen toisen reaktion.
"Se oli liian lyhyt." Draco murahti, poskillaan kevyt puna. "Mä haluan nauttia mun palkinnosta kunnolla."
Harry pyöräytti silmiään, "Sä et pussanu ees takasin."
Draco virnisti hieman, nojautuessaan hieman lähemmäs ja kuiskasi, "Mä lupaan tällä kerralla."
Harry punastui.
Dracon virne leveni ja hän kumartui suutelemaan Harrya.
...
mul on taas kiire treeneihin😃👍👍 silti mä istun mun sängyssä ja kirjotan tätä
