You're my drug || Aleksi x Olli || [VALMIS]

Kauhuleffa

||Joonaksen nk. Time skip||
Istuin Ollin ja Aleksin sohvalla ja tuijotin mustaa television ruutua. Olli käveli olohuoneeseen ja istui viereeni. "Miks et kertonu meil et Niko löi sua?" Hän kysyi. "Koska pelkäsin et se tekee nii uudestaanki. Mut ei se oo ees iso asia et se löi mua." "Ei muka oo, mitä jos se jatkaa sitä?" "Ei se jatka, se lupas." "Joonas älä oo nii sinisilmäne." "No minkäs mä mun geeneil voin, et mul on siniset silmät." "Voi vitun urpo, en tarkottanu sillee." Olli sanoi nauraen. Naurahdin itsekkin. "Joo joo, mut oikeesti. Ei Niko satuttais mua enää. Sen vaa pitää päästä eroon huumeist ja kaikki palaa ennallee." Sanoin viimeisen asian hiukan vaisusti. "Sä et haluu et kaikki palaa ennalleen, vai?" "No tavallaa, mut kuka niit riitojakaa jaksaa." "Mut en tajuu mist riitelette, et polta enää ja se oli niinku se mist riitelitte ku poltit viel." "No me riidellää millo mistäki. Aina löytyy joku aihe." "Huomattu. Miks ette vaa sovi niit?" "Vittu Porkot ja puhumine ei mee samaa lauseesee." "Totta toiki, mut sit Porkot ja panemine menee vähä liianki hyvi." "Ehk vähä." Sanoin hymyillen.

"No mut koskas ajattelit kosii Alee?" Kysyin, vaihaten puheeniheen. "En tiiä haluuks se naimisii, et kattoo ny." "Selvä, no mut jos meette naimisii, ni kumma sukunime otatte?" "En oo varma. En oo ees miettiny asiaa." "Mmm." "No mut tota haluuks kattoo jonku leffa?" "Vaiks." Sanoin. Olli nyökkäsi. Hän antoi kaukosäätimen minulle. "Valitse joku leffa, mä meen hakee Alen." Hän sanoi ja lähti olohuoneesta. Selailin elokuvia läpi, eikä oikein mikään näyttänyt kivalta. Hetken päästä puhelimeni soi. Otin puhelimen taskustani ja huomasin että aviomieheni soitti, joten vastasin.
>Puhelu<

Minä:
M-Moi...

Niko: Moi. Halusin kysyy sult jotai ja haluun et vastaisit rehellisesti, okei? Sun ei tarvii pelätä miten mä reagoin.

Minä:
Okei.

Niko: Onks sul turvatonolo mun seuras? Pelkääks sä oikeesti mua?

Minä:
Niko miks sä mietit tollast. En mä sua tietenkää pelkää ja mul on turvallinen olo sun seuras.

Niko: Kiltti rakas oo rehellinen.

Minä:
Niko..

Niko: Rakas kerro vaa totuus, en suutu.

Minä:
Okei joo mul on turvatonolo sun seuras ja joo mä pelkään sua. Mut rakastan sua silti, se ei vaikuta siihen.

Niko: Voi helvetti. Sano vaa mitä mä voin tehä et sun olo ois turvalline mun seuras ja ettet pelkäis mua.

Minä:
Pystyks lopettaa nee huumeet? Se on okei jos et, mut voitko olla lyömättä tai pakottamatta seksiin?

Niko: No huumeet on aika vaikee lopettaa, mut mä lupaan etten lyö sua tai pakota sua seksiin, enää ikinä.

Minä:
Pystyks sä kans pitää sen lupaukse?

Niko: Tottakai.

Minä:
Hyvä. Se riittää mulle.

Niko: Kiva kuulla. Mä yritän päästä jotenki eroon huumeist.

Minä:
Joo. Oot rakas.

Niko: Nii oot säki.

Lopetin puhelun ja laitoin puhelimen taskuuni.

Olli tuli takaisin olohuoneeseen Aleksi sylissään ja istui viereeni. "Katotaaks kauhuleffa?" Kysyin ja Olli nyökkäsi. "No ei vitus katota. Tai nukut rappukäytäväs." Aleksi sanoi minulle. "Katotaanko?" Haastoin. "Jumalauta Porko sä et haluu ärsyttää mua." Aleksi sanoi. Katsoin Aleksia suoraan silmiin ja laitoin kauhu elokuvan päälle. "Okei, Olli nukkuu sohval." Aleksi sanoi. "Hei hei hei, miks sä kostat mul jos Joonas laittaa sen?" "Koska se on sun paraskaveri, ni siks." "Onks tää nyt sit reiluu?" Olli kysyi ja Aleksi nyökkäsi, ja hautasi sitten kasvonsa Ollin rintakehään.

||Ollin nk. Time skip||
Elokuva oli puolivälissä ja Aleksi oli katsonut ihan vähän, mutta pelästynyt joka kerta, joten hän vain piti kasvonsa haudattuna rintakehääni. "Allu ei tää oo ees enää pelottava, kyl sä voit kattoo." Sanoin ja silitin hänen hiuksia. Aleksi käänsi päänsä telkkaria kohti ja juuri silloin ruudulle hyppäsi nukke ja Aleksi käänsi päänsä heti pois päin. "Olli haista vittu!" Hän mumisi paitaani vasten. Joonas vain nauroi vieressä. "Ale sä vaan katot väärään aikaan telkkariin." Sanoin. Aleksi pudisti päätänsä. "Sitku tää kidutus on ohi, ni te saatte molemmat nukkuu mun vieres." Aleksi sanoi. "Ja mäku luulin et joudun nukkuu rappukäytäväs." Joonas sanoi. "No tota menoo varmaa nukutki." Sanoin hymyillen.

||Time skip||
"Okei Allu se elokuva on ohi." Sanoin. "En luota suhu." Aleksi sanoi. "Joonas sano täl et se elokuva on ohi jo." Sanoin Joonakselle. "Ale se elokuva on ohi." Joonas sanoi. "Valehtelette kuitenki." Aleksi sanoi ja kietoitui tiukemmin ympärilleni. Huokaisimme. "Kato ny mitä sä teit mun poikaystäväl, aiheutit sil elinikäset traumat." Sanoin. "Mä mitää tehny." Joonas sanoi. Nousin ylös sohvalta, Aleksi edelleen roikkuen minussa. Osoitin Aleksia. "Kato ny. Allust muuttu joku vitun koala heti ku katottii toi leffa." "No oisko pitäny kattoo luontodogumenttii jostai tiikereist, ni se ois vähä villimpi?" Joonas kysyi virnuillen. "Jätkä miten sä muutat kaiken kaksmieliseks. Ja ihan vaa tiedokseks, Ale on ihan tarpeeks villi." "Aijaa vai." Joonas sanoi. Pyöräytin vain silmiäni ja kävelin keittiöön. Kaadoin kahvia kahvikuppiin.

"Voiks sä tulla mun kaa vessaa?" Aleksi kysyi. "Joo." Vastasin ja lähdin kävelemään vessaan. "Ette ala panee sile." Joonas sanoi. "Joo no tätä jätkää pelottaa sen verra paljo ettei sil tulis ees erektioo." Sanoin ja menin sitten vessaan. Laitoin oven lukkoon. "Okei Allu sä voit päästää irti." Sanoin. "Voiks sä mennä peili etee siks aikaa?" Hän kysyi. "Tietenki." Sanoin. Aleksi päästi irti minusta ja minä kävelin peilin eteen.
____________________________
Sanoja: 834

Tänää ei varmaa tuu enää