Se yks tyttö

•13•

Istuimme Jessen kanssa kahden parvekkeella.
Televisiosta pyöri elokuva, jonka olin aina halunnut nähdä mutten ollut löytänyt sitä mistään: New Yorkin kadut.

"Tota, mä lupasin Jasulle että se voi tulla kattoon meidän kans leffaa. Onks ok jos käyn pyytään sen tänne?"
Jesse kysyi kun elokuvaa oli kulunut noin 10 minuuttia.

"Sopii."
Sanoin, vaikka mieluusti en ottaisi Jessen siskoa seuraamme.

Jessen paljastus Jasminista oli ollut pahempaa mitä olin odottanut ja pelkkä ajatus yhteisestä illan vietosta hänen kanssaan sai oloni epämukavaksi.

Jesse hymyili hieman ja laittoi elokuvan pauselle.
Sitten hän nousi sohvalta, otti muutaman karkin suuhunsa ja lähti hakemaan siskoaan.

Toivottavasti ilmapiiristä ei tulisi mitenkään outo. Minulla oli ollut kivaa enkä halunnut illan menevän pilalle.
No ehkä kaikki menisi hyvin, Jesse vaikutti fiksulta eikä varmasti alkaisi riitelemään siskonsa kanssa minun läsnäollessani.

Parvekkeen ovi kävi ja sisään astui Jesse, perässään Jasmin.
Tyttö tervehti minua hymyllä, johon en vastannut.

Jasmin oli vaihtanut bändipaidan mustaan huppariin ja kietaissut hiuksensa suureksi pehkoksi päälaelleen.

"Leffaa on menny 10 minuuttia, haluuks et kelaan sen alkuun?"
Jesse kysyi Jasminilta, joka pudisti päätään.

"Ei tarvi, tuskin täs mitään suurta on vielä kerenny tapahtua."

Sisarukset istuutuivat sohvalle, minun jäädessä heidän keskelleen.
Jesse otti käteni omaansa ja laittoi elokuvan jälleen pyörimään.

Hetken ajan istuimme hiljaa elokuvaa katsoen, kunnes kuulin pienen naksahduksen jota seurasi yksi pahimmista hajuista maailmassa, nuuska.

Käänsin pääni ja näin kuinka Jasmin kaivoi nuuskakiekostaan pussin ja tunki sen ylähuuleensä.

Yäk, sain koko ajan lisää syitä olla pitämättä hänestä.

Hän kai huomasi tuijotteluni, koska ojensi minulle kiekkoaan.

"Käytäks sä?"
Hän kysyi.

Pudistin päätäni, Jessen seuratessa tilannetta sivusilmällään.
Poika painoi pääni rintaasa vasten ja jatkoimme ruudun seuraamista.

•

"Se oli sairaan hyvä. Kiitti kun vuokrasit sen."
Sanoin kun elokuvan lopputekstit lävähtivät näytölle.

"Jep. Parempi ku odotin."
Jasmin lisäsi.

Hän oli pitkin elokuvaa yrittänyt olla osallisena minun ja Jessen keskusteluja.
Missä hän oli myös onnistunut, kun Jesse oli ottanut hänet mukaan.

Jesse vaikutti hieman ahdistuneelta, joten yritin kohottaa hänen mielialaansa antamalla pusun tämän poskelle.
Hän vastasi tähän sievällä hymyllä.

Jasmin yskäisi sohvan nurkasta kuin muistukkaakseen olemassa olostaan, joten käänsimme Jessen kanssa katseemme tytön suuntaan.

"Mä aattelin mennä röökille, haluuks joku tulla mukaan?"
Hän tiedusteli varovasti.

Toisaalta mieleni teki tupakkaa, mutta en halunnut mennä tupakalle kaksin Jasminin kanssa.

Jesse ilmeisesti odotti reaktiotani ja minun pudistaessa päätäni, hänkin kieltäytyi ideasta.
Jasmin nyökkäsi ja lähti pois parvekkeelta.

Jesse nojasi päänsä sohvan selkänojaan ja huokaisi raskaasti.
Nostin toista kulmaani kysyvästi.

"Mä en edes tiiä miks mä pelkään et Jasu varastaa sut multa. Etkai sä edes pidä tytöistä? Ei sillä että siinä olis mitään pahaa siis, mä vaan-"
Hän alotti pitkän selittelyn, niinkuin hänellä oli tapana mutta keskeytin hänet.

"Ei, en mä pidä tytöistä sillä tavalla. Älä huoli."
Naurahdin.

Hän hymyili ja antoi minulle suukon.
Pitäisiköhän minun tarkentaa hänelle, ettemme olleet parisuhteessa?
Tavallan halusin pakottaa itseni ihastumaan Jesseen, mutta eihän se niin toimi. Kai?

Sekunnin ajan harkitsin kertovani tälle ettemme olleet suhteessa, mutta kun katsoin häntä en vain pystynyt siihen.
Olen kusipää.

"Katotaaks toinenki leffa, ihan kahestaan?"
Hän kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen.

"Sopii, jos piristyt vähän. Sä masennat mua."
Virnistin ja kutitin poikaa kyljestä.

"Okei, mä piristyn."
Hän nauroi ja otti kädestäni kiinni.

"Mut ennen sitä, mä haluisin kysyy yhtä juttua?"
Hän jatkoi ja minä nyökkäsin.

"Mä tiiän et me ollaan tunnettu vasta tosi vähän aikaa. Mut mä tykkään susta tosi paljon."
Jesse aloitti pahaenteisesti.

Voi jeesus.

"Niin mä mietin et... Haluisitko sä olla mun tyttöystävä?"

Ei, ei, ei ei.

Mitä minä sanon?
Jos sanon ei, hän varmaan loukkaantuu ja ajattelee minun vain leikkivän.
Jos sanon kyllä, minä leikin. Tai no en tarkoituksella, mutta siltä se tuntuisi.

Toivoin niin paljon, että olisin häneen ihastunut ja että haluaisin seurustella hänen kanssaan.
Mikä minua vaivaa, miksi en haluaisi?
Hän oli täydellinen, minulle ei vain näyttänyt kelpaavan mikään.

Ennenkuin kerkesin ajatella järkevästi ja ennenkaikkea moraalisesti, nyökkäsin.

"Haluisin."

Okei, nyt sitä sitten mennään.