Joel
On kulunut jo tunti siitä kun tulimme tänne. Joonas on rauhoittunut paniikkikohtauksestaan, ja olemme vain istuneet hänen huoneen sängyllä hiljaa.
Yhtäkkiä huoneen ovelta kuuluu koputus, ennen kuin ovi aukeaa. "Anteeks" Tuula sanoo hiljaa, ja katsoo poikaansa, vilkaisten minua.
"Totta kai se on hienoo et oot löytäny ittelles kumppanin. Ja ei, ei siinä mittää pahaa oo et se on mies, tai tässä tapauksessa Joel" hän jatkaa.
"En mä vaan olis uskonu et te kaks oisitte yhessä. Ku ootte aina ollu kavereita ja vielä samassa bändissäki. Mut ei siinä, hieno juttu. Onnee nyt sitte" hän sanoo, ennen kuin vetää meidät molemmat halaukseensa.
"Tietääks iskä vielä?" Joonas kysyy. "Ei" Tuula vastaa lyhyesti. "Mitä sä luulet et se sanoo tästä?" hattarapää jatkaa. "Varmaa yllättyy, mut kyllä seki varmasti hyväksyy" nainen vastaa.
"Meetteks te millon teille?" Tuula kysyy, ja katsoo minua, kun olemme irrottautuneet halista. "Varmaan parin tunnin päästä. Ei olla sovittu mitää tarkkaa aikaa" kerron.
Saan vain nyökkäyksen vastaukseksi. Nappaan poikaystävääni kädestä kiinni, ennen kuin hän lähtee vetämään minua olohuonetta kohti hänen äitinsä tullessa perässä.
"Ai Joelki täällä" Jouni toteaa sanomalehden takaa. "Nii. Joelhan siis on mun poikaystävä" Joonas kertoo, ja puristaa ahdistuneena kättäni.
"Nii sitä bromancee" mies toteaa välittämättä sanasta poikaystävä. "Eiku ihan oikeesti. Me seurustellaan" kerron hattarapääni puolesta.
"Siis te kaks seurustelette?" Jouni toistaa, ja katsoo meitä. En jaksa alkaa vääntämään rautalangasta, joten painan nopean pusun poikaystäväni huulille.
"Jo on aikohi eletty" tuo toteaa, ja pudistaa päätänsä. "Perkele te seurustelette. Tulukaaha sieltä" hän jatkaa, ja pian olemme taas ryhmähalissa.
"Eli hyväksyks sä meiät?" Joonas varmistaa jännittyneen kuuloisena. Tuskin hän edes hengittää. "No totta helevetissä" Jouni hihkaisee, ja pörröttää meidän molempien hiuksia.
"Kiitti" sanon hymyillen, ja siirrän katseeni poikaystävääni, joka viimein vaikuttaa helpottuneelta. Vielähän omat porukat odottaa, mutta ainakin puolet jo hyväksyy tämän suhteen.
"Entä missä Tiina on?" Joonas kysyy, ja lähtee jo portaita kohti. "Huoneessaan" Tuula vastaa, joten nyökkään hänelle vastauksena, sillä tuo jätkä on jo mennyt menojaan.
Joonas
Koputan siskoni huoneen ovea. "Nii?" Tiina vastaa. Avaan oven ja astun sisään. "Mitä asiaa?" hän kysyy, ja katsoo puhelintaan.
"Mitä mieltä sä oot mun ja Joelin suhteesta?" kysyn suoraan. Jännittää vastaus, mutta kysymällä se selviää. "Aika yllätys oli joo" tuo vastaa.
"Mutta?" jatkan. "No eihän mulla oo sitä mitää vastaa. Seurustele vaikka kanan kanssa, that's okay" Tiina sanoo, ja katsoo minua viimein.
"No ei olis, Joonas ei olis siinä vaihees kunnossa" Joel kommentoi takaani, mikä saa minut hymyilemään. "Menkää muualle söpöstelee" siskoni älähtää, mistä naurahdan, ennen kuin poistun huoneesta. Kunnon veljenä suljen oven.
"Mä rakastan sua" ilmoitan poikaystävälleni heti kun olemme päässeet huoneeseeni. "Nii mäki sua" kuulen vastauksen, ennen kuin tunnen tutut huulet omillani.
Kiedon käteni Joelin niskan taakse, hänen käsien siirtyessä lantiolleni. Suudelmasta tulee mielenkiintoisen tuntuinen, kun hymyilen siinä samalla, mutta ei se haittaa.
Mukavaa olla edes joskus onnellinen. Paskoja päiviä -ja hetkiä- on kyllä ihan tarpeeksi. "Onks Oskar ja Eemilki kotona?" kysyn suudelmien päätyttyä.
"On. Ihan vaan meiän takii tuli kotia. Eihän niillä toki oo yhtä pitkä matka" Joel vastaa, ja katsoo minua silmiin. "Joo. Mitäs tehtäs?" kysyn.
"No Tuula on varmaa keittäny kahvii" tuo toteaa. "Nii varmaa onki. Mut röökille kiitos" ilmoitan, ja lähden eteiseen. Vanhempani ei kyllä tykkää että poltan, mutta minun oma elämä.
***
Ei loppunu tää kirja ei 🙂
Mutsiis juu. 41 luku ja vasta ekan kerran tupakille 🤝
ESTÁS LEYENDO
Maybe I was born to be broken // Joel x Joonas ✅️
Fanfic(Valmis) Kahden miehen elämä ei ole millään tavalla täydellistä. Toisella on ongelmia leikkiä puukon kanssa, toinen ei oikein osaa puhua tunteistaan. Toisella alkaa olemaan vaikka ja mitä ongelmia, toinen ei oikein osaa enää auttaa. Nämä kaksi herra...
