Don't Fix Me // BC One Shots (1) [VALMIS] ✔️

Kipua (Olli x Aleksi)

Olli:

Aleksi oli voinut muutaman päivän tosi huonosti, sillä oli kova kuume ja sillä ei pysynyt oikeen mikään sisällä. Nyt se oli ihan hetki sitten nukahtanut meidän sänkyyn omalle puolelleen.

Olin kokoajan ollut sen vierellä ja auttanut kaikessa missä pystyin, nyt oli pieni tauko kaikessa. Jätkillä oli myös huoli mikä Aleksille oli tullut, oltiin peruttu meidän kohdalta muutama haastattelu tai ainakin niin että joku muu menee tekemään sen.

"Olli, mulla on taas huono olo.." kuului epävarma ääni
"Voi mun pientä.." sanoin ja nostin ämpärin tuon lähelle

Pian tuo oksensi taas, Aleksin keho tärisi kaiken tuon pahoinvoinnin voimasta.

Watsapp Olli - Tommi

Tommi: Mites siellä voidaan?
Olli: Ei kovi hyvin, mut nyt Ale onneks nukkuu hetken
Tommi: No lepo tekee hyvää
Olli: Venaa hetki 🤢 🤮
Tommi: Mitäs jos käytte vaa lekurissa, ei tollanen pidemmän päälle tee hyvää
Olli: Joo, ehkä pitäs. Uskallatko lähtee kuskiks, ettet tuu ite kipeeks? Mä oon jo kipee jos oon, mut
Tommi: Tottakai mä lähen, vaikka otan tietty riskin mut

Aleksi:

Mulla oli äärettömän huono olo, kuume huiteli ties missä ja oksensin vähän väliä. Olli onneks piti huolta, näin kyllä huolen sen kasvoista, tuskin se oli nukkunut montakaan tuntia yöllä tai edes päivällä kun itse nukuin.

"Olli, tuoks mulle vettä.." sanoin hiljaa
"Oota, tuon ihan just.." tuo sanoi ja haki vesilasin keittiöstä
"Kiitti.." sanoin
"Mitä vaan mun rakkaalle.." Olli sanoi ja pörrötti mun hiuksia

Ja taas mennään, huono olo teki jälleen tuloaan, pian kaikki mitä olin yrittänyt syödä tuli vauhdilla ulos. Pian kuitenkin nukahdin jonnekkin unen ja valveen rajalle.

Olli:

Aleksi oli oikeasti huonossa kunnossa, päätin varata sille ajan lääkäriin. Sainkin ajan nopeasti, voi kun olisin tiennyt miten kiire meillä oikeasti oli sairaalaan, pian Aleksi nousi istumaan ja valitti vatsaansa, tuo melkein itki sängyn reunalla jonne se oli noussut istumaan.

Tästä puolituntia ja olimme matkalla ambulanssilla sairaalaan, Aleksi voi kokoajan huonommin. Pian oltiin sairaalassa. Jäin istumaan käytävälle ja katsoin kun Aleksi vietiin jonnekkin.

Juopot:

Olli: Jätkät, ollaan Alen kaa sairaalassa :(
Joel: Mitä hittoo? :o
Joonas: Mitä tapahtu? :o
Tommi: Mä noukin nää ja ollaan kohta siellä!
Niko: Että mitenkä oli? :o
Olli: Se vaan alko pidellä sen mahaa ja melkein itki :'(
Joonas: No voihan :o
Tommi: Me ollaan tulossa, kestä hetki

Tuossa vaiheessa hajosin mun ajatuksiin, entäs jos mä menetän mun rakkaan, entäs jos kyseessä onki jotain vakavaa, entä jos?

Mä en oikeesti tiiä kauanko aikaa oli kulunut, mutta pian tunsin kuinka mua halattiin melkoisen lujaa.

"Onks mitää uutta?" Niko kysyi
"Se-se-se on leikkauksessa.." sanoin ja hajosin kunnolla
"Ihan rauhassa, kyllä se.." Joel aloitti
"Jos se kuolee.." itkin ilmeisesti Joonasta vasten
"Olli rauhotu, Allu on vahva, ei se.." Joonas sanoi hiljaa

Kului taas useampi tunti ennen kuin saimme mitään tietoa, pian kuulin askeleiden lähestyvän, olin nukahtanut Joonaksen olkaa vasten.

"Te olette Aleksin läheisiä?" lääkäri kysyi
"Tää uninen kaveri on Aleksin puoliso.." Tommi tuntui sanovan
"Onks Ale.." sanoin hiljaa ja nyykäisin
"Aleksi on kunnossa ja leikkaus onnistui, hänen umpilisäke jouduttiin poistamaan, koska se oli pahasti tulehtunut.." lääkäri selitti
"Saadaanks me nähä Ale?" Niko kysyi
"Voitte kohta, hänet viedään osastolle.." lääkäri sanoi ja kertoi meille huoneen numeron.

Pian olimme Aleksi huoneessa, istuin tuolille sen viereen ja katsoin kun se nukkui siinä. Otin tuota kädestä kiinni ja annoin pusun tuon otsalle. Muut jätkät pysyivät vähän taaempana, mutta niin että näkivät Aleksin.

Pidin edelleen Aleksia kädestä, äkkiä se puristi mua melko lujaa mua kädestä.

"Ale, ihan rauhassa sä oot sairaalassa.." sanoin
"Olli.." kuului hiljainen ääni
"En oo menossa minnekkään.." sanoin tuolle

Aleksi:

"En oo menossa minnekkään.." kuulin Ollin äänen
"Sattuu.." sanoin hiljaa
"Älä liiku hirveesti, sut on just leikattu.." kuului Nikon ääni
"Mi-mi-mitä tapahtu?" sain kysyttyä
"Susta tuli tosi kipee ja soitin lanssin, tässä sitä nyt sit ollaan.." Olli sanoi
"Olli, mä.." aloitin ennen kuin simahdin uudestaan

Olli:

"Nuku vaan, mä oon tässä, enkä mee pois.." sanoin ja pussasin tuota hellästi otsaan

Kului pari tuntia ja jätkät olivat lähteneet omilleen. Istuin edelleen samassa paikassa mihin olin päätynyt tunteja aikaisemmin, toki kerran kävin vessassa mutta heti palasin Aleksin luokse. Tuossa se nyt nukkui ja paranteli itseään.

Timeskip seuraava päivä:

Aleksi oli lähtenyt liikkumaan aika nopeasti leikkauksensa jäljiltä, yksin en tietenkään sitä mihinkään laskenut, seurasin koko ajan sen eleitä ja kasvoja.

"Joko mennään takas?" kysyin tuolta
"Joo, mä haluun pitkälleen takas.." Aleksi sanoi

Kului hetki ja oltiin päästy takaisin Aleksin huoneeseen, autoin sen sänkyyn ja peittelin. Pian ovi kävi ja jätkät tuli moikkaa.

"Haudihau!" Joel sanoi
"Mikä vointi?" Joonas kysyi
"Ihan ok, mut haluun kotiin.." Aleksi sanoi
"Nyt jo, malta hei pari päivää.." Niko sanoi
"Tossa sulle tollanen.." Tommi sanoi ja heitti karkkipussin Aleksille.
"Mistä hyvästä?" Aleksi kysyi
"Muuten vaan.." Tommi sanoi

Aleksi pääsi yllätyävän nopeasti pois sairaalasta, tuossa se nyt istui makkarissa sängyllä ja selasi puhelintaan. Huomasin kyllä aika nopeasti että sen silmät hädin tuskin pysyi auki, pian se olikin nukahtanut istualteen puhelin kädessään. Kävin siirtämässä sen varovasti parempaan asentoon ja laitoin sen puhelimen pöydälle.

"Hyvää yötä rakas, nää lempeitä unia.." sanoin ja peittelin tuon pörröpään lämpimän peiton alle. Jäin istumaan Aleksin viereen ja katsoin nukkuvaa aarrettani, luojan kiitos se oli yhä siinä. Pahimpina hetkinä pelkäsin tuon puolesta, heräisikö se aamulla vai ei.

Kömmin itsekkin sänkyyn ja varovasti siirryin rakkaani viereen, jäin kuuntelemaan tuon tuhinaa, pian nukahdin itsekkin..

×× ×× ×× ×× ×× ××

Sellanen tänään ;)

865 sanaa <3