ehkä vähän

1

"Me venattiin sua tääl ulkon vaikka kuinka kauan", mun fredi Ossi mutisee kylmissään.

Roope nakkaa tupakan maahan ja lyttää sen kengän kärjellä.

"Oisitte menny sisälle", naurahdan tuolle ja kävelemme ovista sisälle.

Ulkona on tällee vuoden alussa iha hemmetin kylmä. Aina näpit jäässä. Tosin meidän koulu ei taida omistaa edes lämmitystä sillä tuntuu kuin sisälläki ois miinus kakskytkolme. Kaikilla on aina päällä ainaki kaks paitaa ja huppari.

Joululoma meni niiku vartissa ohi. En kyl suurinta osaa ees muista mutta. Vilho päätti kerranki vähä relaa sen jalkapallo harrastuksen kaa ja tulla mukaan kemuihin nii kyllä sitä sitten juotiinkin iha huolella. Aamulla sai aina kattoa videoit missä minä ja Roope vedetään pulkkamäkee viinat kainalossa.

Roope on tyylii mun paras kaveri. Roope on sellanen perus ysiluokkalainen röökisuu joka tekee vähä mitä sattuu ja huvittaa. Ollaan tunnettu siitä asti ku osattiin kävellä, Ossi tuli messiin siinä vitosen loppupuolella ja Vilho kutosella. Siitä asti ollaa oltu tiivis nelikko. Ossi on meistä se rento jätkä, joka heittelee ylävitosii kaikkien kaa, kun taas Vilho on se jolla on ees jotain tulevaisuuden suunnitelmii, yrittää panostaa jalkapalloo mahdollisimma paljo, et saattais pelaa sitä työksee.

Olimme vielä sen verran ajoissa, että oppilaita vielä käveli luokkiin. Meillä ois ekalla tunnilla historiaa. Ei mikää paskin aine. Opettajaki on aiva rento jätkä.

"Pojat, kerrankin ajoissa", opettajamme Juuso naurahtaa.

Vilho naurahtaa kun kävelemme tuon perässä takariviin. Varaan itselleni ikkunan viereisen paikan. Luokassa on kauhee meteli ja joku heittelee jonkun reppua ympäri luokkaa. Ihme ku ei osunu mua päähän. Juuso alkaa selittämään toisesta maailmansodasta, Neuvostoliitto tätä, Saksa sitä. Luokkakin hiljeni ja osa alkoi nukkumaan. Itse yritin keskittyä sillä olen muutenkin niin jäljessä aina kaikesta.

Vieressäni istuva Ossi viestittelee jollekin. Luultavasti taas joku hänen uusi tyttöystävänsä. Ossi on vähän semmonen naistenmies. Aina bileissä sillä on joku kainalossa.

Tunti loppui yllättävän nopeasti. Pakkasin kamat ja menin poikien perässä ulos luokasta.

"Mitä meil on nyt?" Roope kysyy pyöritellen tummanvihreää sytkäriä.

"Terveystieto kait", Vilho toteaa.

"Vieläki traumat siitä kortsu tunnista viime vuonna", Ossi muistelee.

Nauran ja pökkään tuota. Lähdemme ulkomuistista suunnistamaan sokkeloa kohti terveystiedon luokkaa kohti. Tää koulu on jotenki iha hemmetin oudosti tehty. Seiskojen ja kasien tunnit on aina koulun toisessa päässä, koska ysejä on nii paljon. Tosin ei mua kiinnostais kattella mitää kaks vuotta nuorempia pirpanoita. Jotkut kasit on aiva jees heppuja mitä nyt oon puhunu.

Terveystiedon opettaja Hanna oli tänään ihanalla tuulella ja saimme istua missä halusimme, joten istuimme taas takarivissä.

Tunnin aihe oli iha hemmetin tylsä. Jostain ruokavaliosta ja elämänvalinnoista. Kun saimme tehtävät mitä piti tehdä en tajunnut hölkäsen pöläystä, joten raapustin vihkooni pari sanaa urheilusta ja piirtelin ympyröitä.

"Mitä valinnaist sul on ens tunnil?" havahdun Roopen kysymykseen.

Ainii voi vittu. Jouduin mennä jonnekki ruotsin apu kurssille, että saisin päättötodistukseen vitosen ruotsista. Ihanaa, eikö vain.

"Se vitun ruotsi paska", hymähdän.

"Ei hemmetti onnee sit sinnekki", tuo sanoo ja taputtaa mua selkään.

Terveystiedon jälkeen hytisimme vartin ulkona. Sitä ruotsia ois kaks tuntii mut sentään siinä ois 45 minsan ruokavälkkä välissä. Luultavasti siellä vaa pelattais jotai pelejä ja sun muuta turhaa, joka ei auta mua mitenkään.

"Onnee sinne ruottii", Roope vielä huikkaa kun lähdemme kävelemään eri suuntiin.

Hyppelen portaat ylös. Jaahas olen taas myöhässä. On varmaan se ruottin opettaja Jussi taas ylpee musta.

Koputan oveen laiskasti ja odotan, että joku tulee avaamaan sen. Hetken päästä ovi avautuu ja nään mua päätä lyhyemmän pojan, jolla on tosi vaaleanruskeat hiukset. Mitä kasiluokkalainen täällä tekee? Menen pojan perässä luokkaan ja istun lähimmälle paikalle.

"Päivää vain Niklas. Olin juuri kertomassa sitä, että ysit ja kasit ovat molemmat täällä, koska kaseille ei saatu opettajaa tähän valinnaiseen mutta mukavaa, että näin paljon kasejakin on täällä", Jussi kertoo. Jaa a. No ei täällä muutenkaa porukkaa paljoo onneks ollu.

"Mutta minä päätin tehdä teille istumajärjestyksen sukunimen mukaan, että saatte tietää toistenne nimiäkin, jos ette vielä tienneet", tuo jatkaa.

Jussi alkaa luettelemaan nimiä aasta alkaen. Pääsisin onneksi takariviin, koska mun sukunimi on Valste. Otan puhelimeni taskusta ja avaan Roopen snäpit. Tuo valittaa heidän opettajasta, joka on täysi idiootti Roopen sanojen mukaan. En yhtään ylläty, sillä kässää opettaa yks Reino, joka on ollu täällä opettaas varmaa siitä asti ku pääsi kohdusta ulos.

"... ja viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisenä tuonne nurkkapaikkaan pääsevät Niklas Valste ja Noel Vuokko. Nään minulle oven avanneen pojan kävelevän nurkka paikalle. Mitäköhän tästäkin puolesta vuodesta tulee.