ehkä vähän

15

Avaan silmäni.

"Ai sori, enkai mä herättäny?" Noel hymyilee.

"Et sä herättäny", hymähdän.

"Porukat jätti ruokaa jääkaappii", Noel kertoo.

"Mitäköhän kello mahtaa olla?" kysyn.

"Vartin yli kaheksan. Nukuttii jotai puolitoista tuntia", Noel selittää.

Mutisen jotain. Raahaudumme keittiöön. Noel nostaa tortilla tarvikkeita pöydälle.

"Niklaaaas!" Noora huutaa huomattuaan mut.

Näytän luultavasti puolikuolleelta rotalta.

"Noooraaa", nauran.

Noel vaan hymyilee syöden tortillaansa. Lupaudun myös katsomaan Nooran kanssa jonkun barbi leffan. Noelin vanhemmat olivat kuulemma pari tuntia sitten lähteneen mummilaan kylään, joten toimisimme Nooran lapsenvahteina.

Syötyämme autan Noelia kasaamaan tavarat takaisin paikalloilleen ja täytän tiskikoneen. Noora hyppelee innoissaan meidän ympärillä keijunsiivet selässään. Noel nauraa Nooralle kun tuo yrittää tehdä kärrynpyörää.

"Miksi sä naurat mulle?" Noora kysyy suu mutrussa.

"Ei en mä mitään naura hieno oli", Noel virnistää.

"Niklas, Noel ei tykkää musta", Noora melkein itkee.

"Kyllä se tykkää. Mennääks me nyt kattomaan sitä leffaa?" lohdutan.

"Joo!" Noora innostuu taas ja unohtaa jo aikaisemman pahan mielen.

Hymyilen tuolle. Ois vaa nii ihanaa olla vielä ton ikänen ja vaa leikkiä ja iloita elämästä. Istun sohvan nurkkaan ja Noel tuli istumaan mun viereen. Noora hyppäsi sohvalle ja meni Noelin kainaloon.

Kyseinen barbi leffa oli aivan hemmetin tylsä ja sekava. Mutta oli kyllä hauskaa katsoa kun Noora iloitsi siitä. Kun leffaa oli mennyt puol tuntia Noel meinasi nukahtaa ja tuo laski päänsä mun olkapäälle. Noelin hiukset tipahtavat tuo silmille.

Leffan loputtua kannan Nooran reppuselässä tuon violetti siniseen huoneeseen. Joka puolella on piirustuksia ja lastenkirjoja. Noora hyppää sängylleen ja hautautuu peittoonsa.

"Sä näytät ihan Noelilta", mutisen itsekseni.

"Sä taidat tykätä Noelista", Noora kikattaa.

"Hys, hys. Hyvää yötä", naurahdan.

"Öitä Niklas", Noora hymyilee.

Laitan valot pois huoneesta ja jätän oven raolleen. Noel istuu vieläkin sohvalla. Menen tuon viereen istumaan.

"Me ollaan tunnettu melkein viikko ja must tuntuu, et sä oisit ollu mun elämäs aina", Noel toteaa.

En vastaa Noelille vaan nappaan tuon makaamaan syliini. Noel naurahtaa liikkeelleni.

"Mikä sun lempiväri on?" Noel kysyy.

"Tyylii musta ja tumma vihree", totean.

"Mitkä sun?"

"Vaaleensininen", Noel mutisee mun pidankaulukseen.

"Onks sul jotai unelmii?" kysyn kiinnostuneena.

"Ois vitun siistii asuu jossai Italian pikkukyläs keskellä ei mitään ja kattella jotain auringonlaskua."

"Kelpais joku ihana lämpö ja linnunlaulu", hymähdän.

"Mmmm", Noel mutisee unisena.

Yritän vielä kuiskutella Noelille jotain mutta huomaan tuon jo nukahtaneen. Laitan tv:stä tulevan saippuasarjan kiinni ja nappaan Noelin reppariin. Ajattelin, että ois mukavampi nukkua sängyllä kuin sohvalla epämukavassa asennossa.

Tuijotan nukkuvaa Noelia. Tuo makaa levollisena sängyllään. Melkein niin kuin kuollut. Kuollut. Miltäköhän sen tuntuu?

Huokaisen ja laitan tyynyäni paremmin. Suljen silmäni ja yritän nukahtaa.

Aamulla herään yhtäkkiä hengästyneenä. Näin jonkun karmivan unen mutten muista siitä mitään.

"Niklas? Ooks sä okei?" Noel kysyy just heränneenä.

"Oon oon. Näin vaa jonkun unen, sä voit kyl nukkuu viel", mutisen.

"Ei mua muutenkaa enää väsytä", tuo hymyilee.

Noel sanoo menevänsä herättämään Nooran ja nyökkään tuolle. Menen keittiöön ja istun ruokapöytään.

"Niklaas!" Noora juoksee hiukset sekaisin keittiöön.

"Nooraaa!" nauran.

"Mitäs sä syöt aamupalaksi?" kysyn.

"Suklaamuroja", Noora vaatii.

Hymähdän jotain ja nappaan kyseiset suklaamurot keittiötason nurkasta. Hymyilen kun nään kuinka Noel tanssittaa Nooraa ruokapöydän vieressä.

Pian syömme yhdessä ruokapöydässä nauraen Nooran vitseille mitä tuo lukee joskus synttärilahjaksi saamastaan vitsikirjasta.

Pari tuntia katsoimme Noelin, Nooran ja heidän vanhempien kanssa jotain lastensarjaa. Oispa mullakin tälläset vanhemmat.

"Kiitos oikeesti kun sain olla täällä", sanon Noelille heidän kämppänsä eteisessä.

"Ei mitään. Sä et ansaitse tollasia vanhempia", Noel toteaa ja halaa mua.

Hengitän tuon hajua ja hymyilen. 

---

yritän kirjotella tälle päivälle vielä toisenki luvun valmiiks :D