Luku kolme: Varoitus

25 1 0
                                    

Russian näkökulma

Heräsin aamulla, olin nukkunut koko yön sohvalla kun en jaksanut mennä sänkyynkään. Katsoin hitaasti kelloa, olin myöhässä töistä mutta halusin tämän päivän olla rauhassa. Otin puhelimeni esiin ja kirjoitin pomolleni viestin:

Olen pahoillani etten lähettänyt tätä aikaisemmin mutta en voi tulla tänään töihin. Olen sairas ja tarvitsen lepoa.

Laitoin puhelimen pois taas, jos voisin viettää tämän päivän rauhassa, haluan tutustua uuteen itseeni hieman tarkemmin ja haluan välttää hyökkäämästä jonkun kimppuun uudelleen. Finland antoi anteeksi mutta muut eivät välttämättä. Nousin ylös sohvalta ja katsoin mitä jääkaapissa oli. Löysin kinkkua, voita, juustoa ja salaattia, leipääkin löytyi. Otin voileivän aamupalaksi. Olin vieläkin hieman väsynyt joten syöminen oli hidasta. Puhelimestani kuului ilmoitusääni. Se oli pomoni. Katsoin viestin ja olin hieman pettynyt.

Se on okei, lepää mutta vähennän palkkaasi hieman.

Olin hieman harmissani mutta en voi sille mitään. Tärkeintä on se ettei minua saada kiinni siitä että olen ihmissusi. Ehdin laittaa puhelimeni takaisin taskuuni kunnes joku soitti minulle, se oli Finland. Vastasin puheluun.

"Russia täällä, mitä asiaa?"

Kysyin, kuulin kun Finland oli autossa matkalla jonnekin.

"Joo Russia, olen matkalla töihin mutta minun pitää vielä sanoa yksi asia sinulle. Ole tosi varovainen tällä hetkellä. Oikeasti."

Finland sanoi vakavalla äänellä, olin hämääntynyt hieman.

"Mitä tarkoitat?"

Kysyin, Finland huokaisi.

"Olin eilen baarilla. Mustaan pukeutuneita ihmisiä oli tullut paikalle, en tuntenut heitä. He istuivat viereiselle pöydälle juttelemaan. Salakuuntelin heitä ja he keskustelivat juuri ihmissusista. He puhuivat siitä miten karjatiloista oli kadonnut eläimiä ja siitä että rauhaa oli ollut kolmekymmentä vuotta. Luultavasti puheenjohtaja sanoi että he aloittaisivat ihmissusien metsästämisen ja hävittämisen..He tappavat sinut jos saavat tietää sen että olet yksi niistä hirviöistä..."

Finland selitti kaiken selvästi. Huolestuin vähän ja menin omaan huoneeseeni.

"Ymmärrän. Aion olla varovainen mutta tuo vähän loukkasi kun sanoit että olen yksi niistä hirvöistä."

Kerroin ja katsoin peilikuvaani. En tykännyt uudesta itsestäni, en valinnut olla ihmissusi.

"Joo okei, anteeksi Russia."

Finland sanoi lempeästi.

Oli hetken hiljaisuus kunnes Finland jatkoi puhumista.

"Noh kuitenkin, olen perillä ja minun pitää mennä. Pysy turvassa."

Finland sanoi ja lopetti puhelun. Menin istumaan sängylleni ja katsoin maahan.

"Joo...Pysyn turvassa.."

Mutisin hiljaa, vilkaisin häntääni. Jos olen ihmissusi ja ihmissudet muuttuvat sudeksi, niin minunkin pitäisi osata se. Mutta miten? Otin ushankani hetkeksi pois päästäni ja suden korvat paljastuivat. Katsoin itseäni peilistä hetken. Tämä kaikki vain yhden laatikon takia, en edes tiedä kuka sen laatikon toi. Ei olisi pitänyt avata sitä. Laitoin ushankani takaisin päähäni, nousin ylös ja päätin lähteä ulos. Tiedän jonkun rauhallisen paikan kyllä.

Finlandian näkökulma

Olin perillä työpaikallani. Avasin auton oven ja kävelin työpaikkalleni. Kun katsoin ovea niin näin siinä ilmoituksen:

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: Feb 25 ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

Friends Or..? (Russia & Finland)Where stories live. Discover now