Disney Magic Kingdom

Luku 10: Rakkauden Vartijat

"Sinä olet se, jota Pimeyden Mestari jahtaa." Amelia sanoi. Hiiret ja Lumiére katsoivat huolestuneesti Herra Darensiä.

"Pelkään niin." hän sanoi rauhallisesti, koska uutiset eivät olleet hänelle uutta.

"Miksi? Ja miksi sekoittaa koko Disney-maailma mukaan tähän jahtiin?" Amelia kysyi.

"Koska hän vihaa minua." Darens selitti. "Hän oli alusta alkaen kateellinen, että olin onnellinen, eikä hän voinut olla. Vaikka hän tuhosi kotini, pilasi maan, ryösti kaikki arvoesineet, se ei muuttanut mitään. Hänellä oli kaikki rikkaudet ja valta, ja minulla ei ollut mitään, mutta olin silti onnellinen eikä hän ollut. Hän jopa kirosi minut jotta tuntisin kurjuutta, mutta se ei myöskään toiminut. Sitten tietysti menin naimisiin ja sain perheen, mutta hän meni vielä vihaiseksi, että julisti sodan vain päästäkseen minusta eroon. Siihen mennessä roolimme tulivat paljon selväksi. Pimeys valoa vastaan, paha hyvää vastaan, Pimeyden Mestari ja ... te tiedätte kyllä."

"Joten olet jonkin "Onnellisten loppujen" suojelija." Amelia kysyi.

"Ei, se olisi prinsessa Sofia juttu. Tiedäthän, pienestä tytöstä tuli yhdessä päivässä prinsessa, violetti mekko, maaginen amuletti. Mutta tavallaan kyllä. Olen loppujen lopuksi hänen kummi-setänsä. "

"Mitä?"

"No, teknisesti olen, mutta en ole nähtävissä."

"Sinäkin olet Keksitty, etkö olekin" Elizabeth sanoi joka yllätti kaikki.

"Kyllä. Mutta ihminen, joka keksi meidät, antoi meille melkoisen taustan ja alun. Meille annettiin maailmankaikkeuden suurin voima, joten käytämme sitä vain hyvään. Saadessamme tällaisen voiman katsoimme sopivaksi vartioida ja varmistaa, että tarinoissa, myös Disney-tarinoissa, on onnellinen loppu."

Amelia hämmästyi löydöstään. "Keksitty", joka on nyt paljon muuta kuin pelkkä tavallinen hahmon mistään tarinasta.

"Voi kuinka hassua, miksi me täällä seisomme. Te tulitte tänne puhumaan taikapeilin kanssa." herra Darens sanoi.

Amelia oli aikeissa kysyä miten hän tiesi, mutta hän arvasi, että Elizabeth on varmasti jo kertonut hänelle jo peilistä.

"Toki. Onko mahdollista päästä sinne ilman että käymme kammottavan metsän läpi?" Elizabeth kysyi.

"Jottei ystävänne pelkää ja huuda." Darens arvasi tarkoittavan Ameliaa. Amelia oli ensin vähän vihainen oman hahmonsa suhteen, mutta hän oli oikeassa. Ei hän halua mennä kammottavan metsän läpi uudestaan.

Herra Darens siirsi viittansa sivuun, jotta Amelia pystyi ottamaan suojan sen alta. Elizabeth, Olivia ja Dr.Dawson nousivat hänen olkapäälleen, kun hän otti Lumiérin valaisemaan tietä. Vaikka kävely jonkun viitan alla tuntui hölmöltä, mutta se tuntui jotenkin turvalliselta. Melkein kuin mitä Amelia teki silloin kun oli lapsi ja otti suojan isältään. Mielenkiintoista, kuinka herra Darensin läsnäolo herättää hänessä nämä vanhat lämpimät tunteet. Voisiko se johtua siitä, universumin suurimmasta voimasta mistä hän kertoi? Ennen kuin hän edes ehti miettiä lisää, he saapuivat jo valtaistuin huoneeseen, jossa taikapeili yhä oli.

Amelia käveli Darensin viitan luota peiliin eteen ja katseli heijastustaan.

"Mitä nyt?" Hän kysyi. Amelia ei ollut varma kuinka peili aktivoidaan.

Tähän Darens käveli lähelle peiliä ja koputti siihen.

"Tiedän, että olet siellä. Tule esiin. Haluamme kysyä joitakin kysymyksiä." Darens sanoi moittivasti.

Silloin peili meni mustaksi ja vakavat kasvot ilmestyivät pintaan. Amelia pelkäsi ensin, mutta jotenkin Darensin kanssa hän ei ollut niin peloissaan. Oli kuin hän tunsi olonsa turvalliseksi hänen lähellään.