Rakkautta Ja Piikkilankaa // BC One Shots (1) (Jiko & Oleksi) [VALMIS] ✔️

Koti-ikävä (1/2) [Oleksi]

Aleksi:

Nukuttiin päikkäreitä Ollin kanssa, tai no se nukku. Olin ollu hetken hereillä ja tuijotin kattoon.

Nousin hiljaa Olli vierestä, varoen herättämästä sitä. Tosin toi nyt ei herää ees ydinräjähdykseen.

Menin parvekkeelle ja etin mutsin numeron ja soitin sille:
"Moi mutsi.." sanoin
"Aleksi, kaikkki hyvin? Sä et yleensä soita tähän aikaan.." äiti kysyi
"On joo, halusin vaan soittaa.." sanoin
"Tai oikeestaan, voinko tulla sinne pariks yöks?" jatkoin
"Tottakai, onko teillä kaikki hyvin Ollin kanssa?" äiti kysyi
"Onon, mut en oo käyny siellä hetkeen.." sanoin
"Otat Ollin mukaan, äläkä väitä vastaan.." äiti sanoi

Kohta kuulin kolinaa ja Olli ilmesty mun viereen istumaan
"Um, pitää mennä.. Soitan kun oon tulossa.." sanoin ja lopetin puhelun

"Minne sä oot lähössä? Onks mut kutsuttu mukaan?" Olli kysyi
"Mutsille soitin, haluun lähtee käymään kotona.." sanoin
"Sä haluut lähtee yksin?" Olli kysyi
"Emmä niin sanonu, tuli koti-ikävä.." sanoin
"No sitte me lähetään, pitää vaan tarkistaa ettei bändillä oo mitään, tosin me lähetään mahdollisimman nopeesti.." Olli sanoi ja veti haliin

Pari päivää myöhemmin oltiin menossa kohti Vihtiä, kohti kotia!

Olli:

Aleksille oli tullu koti-ikävä ja ajettiin kohti Vihtiä, tai no minä ajoin. Aleksi hermoili jostain syystä ihan huolella.

Kyllä ilmotettiin muille, mutta Joel ei ilmeisesti rekisteröiny sitä koska pommitti Aleksia.

"Mä laitan Nikolle viestin ku ollaan perillä.." sanoin

Puoli tuntia myöhemmin ajettiin tuttuun pihaan ja pysäytin auton. Yllätys että anoppi oli vastassa ja vilkutti.

Hyvä kun kerkesin laittaa virrat pois kun Aleksi juoksi äitinsä luokse ja halasi tuota.

"Moikka pitkästä aikaa.." anoppi sanoi
"Ei olla hetkeen nähty.." sanoin, Aleksi halasi edelleen äitiään
"Jollain on ollu ikävä.." anoppi sanoi
"Kiitti et saatiin tulla.." Aleksi sanoi
"Miks ette ois saanu? Isäs oottaa sisällä.." anoppi sanoi

Kun päästin eteiseen, kyllä mäkin anopin halasin. Aleksi oli jo päässyt isänsä luokse olkkariin, miten onnelliselta tuo näytti.

"Eipä olla hetkeen nähty.." appiukko sanoi
"Eikä me heti lähetäkkään.." sanoin
"Hyvä kuulla.." anoppi sanoi

Mun piti nyt laittaa Nikolle viestiä:

Watsapp Olli - Niko

Olli: Ollaan perillä, viititkö sanoo Joelille että lopettaa Alen pommituksen, sillä meni ohi kun kerrottiin
Niko: On sanottu jo, mut sanon uudestaan. Te kaipaatte lomaa ja Aleksi sen mutsin huolenpitoa!
Olli: Jep, pitäkää kivaa siellä hikisessä treenikämpässä :D
Niko: Joojoo vittu, pitäkää te kivaa siellä!

"Mihi sä jäit?" Aleksi kysyi
"Ilmotin vaan Nikolle et ollaan perillä.." sanoin

Tuntia myöhemmin istuttiin keittiön pöydän äärellä ja syötiin hyvää ruokaa, tässä talossa ei tarvii olla nälkänen.

"Siellä on petivaatteet valmiina, voitte mennä nukkuu kun siltä tuntuu.." anoppi sanoi
"Kiitti äiskä.." Aleksi sanoi
"Niin ja kiitti ruuasta.." sanoin

Kun päästiin Aleksin huoneeseen, tuo rojahti sängylle ja käänty mahalleen, tietysti menin viereen lojumaan.

"Sun äitis ruuat on kyllä parasta.." sanoin
"Umm.." kuului, ai sä nukut tolleen? No nuku sitten!

Aleksi tosiaan nukahti nopeesti, nukkukoon nyt hetken.
Kohta ovelta kuulu koputus ja Aleksin äiti tuli huoneeseen.

"Ai, Aleksi nukahti.. Tossa teille pyyhkeet jos meette aamulla suihkuun.." anoppi sanoi
"Pitkät työpäivät ja muu häsellys väsyttää, että hyvä vaan kun tultiin tänne.." sanoin
"Ja ootte nii pitkään kun tarvii.." anoppi sanoi
"Katotaan, ei meillä oo kiirettä takas, ellei joku unoha missä ollaan.." sanoin
"Nukkukaa hyvin, aamulla nähdään.." anoppi sanoi ennen kun lähti.

Saatoin ehkä nauraa Aleksin asennolle, mutta silti revin siltä farkut ja hupparin pois ettei tuu kuuma nukkuessa. Samalla heitin omat vaatteet vähemmälle ja siirsin varovasti Aleksin oman peiton alle ja annoin pusun.

"Um, älä viiti kiusata.." kuului
"Enen, kunhan siirsin sut paremmin ja riisuin tiukat vaatteet pois.." vastasin
"Um.." kuului vastaus, olihan tuo nyt sulosta kuunneltavaa.

Lopulta otin Aleksin vaan mun haliin ja pussasin uudestaan, tuo nyt ei tienny enää mistään mitään, hetki kun itsekkin nukahdin.

... ... ...

Ei aina niitä missä sattuu ja tapahtuu, välillä sitä vaan iskee koti-ikävä ja nyt se iski Aleksille <3

610 sanaa!

Noniin, tänään ja huomenna vielä lukuja! Mutta ei enää perjantaina, jään siis Nokia Arenan pituselle tauolle!

Eli toisin sanoen pe-ma! Perjantai menee pakkaillessa ja varavirta lähteitä ladastessa ja viimeseten juttujen säätöä!

En tosin oo 100 varma et just maanantaina jatkuu julkasut, koska kun kirjotus tulee hyytymään pariks päiväks kuitenkin, mut katellaan sitte!