En tiiä, miksi mun tekee mieli huutaa ja kaikkee. Mut taidan sanoo sen ku ketään ei varmaan kiinnostaisi enää mun asiat tai idk.
Okei. Ensinäkin anteeksi jos oon mustasukkainen ämmä ja meen lukee toisten ihmistem tarinoiden kommenteja ja katsomaan mitä ne sanoo toisten ihmisten tarinoista. Oon pahoillani siitä.
Toiseksi. Anteeksi jos oon epäitsevarma kaikesta. Oon ollut 8-9-luokasta lähtien. No olen siksi, koska en vaa näe mitään täydellistä itessäni.
No okei. Sorry Larryy4ever mut joo luin sun kommenteja, koska halusin tietää mitä ne sanoisivat sun tarinoista. Ja parilta tuli pitkä saarna siitä miten oot niiden lempi kirjailija ja ett oot ihana ja ilysm ja blaah blaah blaah. Ja ystävänä mun pitäisi olla iloinen mutta en oikeastaan oo koska mua pelottaa. Mua pelottaa se, että menetän ainoan ihmisen, joka välittää musta aidosti. Ja tiiän ett tää on tyhmää kirjoittaa tänne ja olla mustasukkainen mut en mä mahda sille mitään ett oon. Mun teki mieli oikeesti itkee, koska olin epäitsevarma ja mulle tuli huono olla. Sorry ett oo mustasukkainen. Mutta oon kokenut tälleen aina: Ala-asteella mun paras kaveri feidasi mut, yläasteella menetin kaverit luottamuksen takii ja lukiossa menetin kaverin, jonka luulin kaverikseni ja varmaan viime viikolla toisen, koska loukkaanuin sen sanoista. Ja jos menettäisin sut lopullisesti, en kestäisi sitä.
Ja tiiän ett te ootte jotain 3-6 tai 5-7 vuotta nuorempii mutta oon peloissani.
Tiia, haluan sun tietävän ett oot mun lempi ihmineni ja kuinka aidosti rakastan. Toivottavasti tiiät sen.
No niin.. Huh sanoin sen!
Mutta mua myös ärsyttää se, ett ku meen seuraa muita seuraajii, siis suomalaisii niin ne ei seuraisi mua vaan muita. Siis wtf?! Ei sitten.
Ja ensinäkin aion pitää tauon koska en jaksa enää tällaista. Mut ihan kuin ketään vittu kiinnostaisi. Tehän ootte vaan lukemassa mun kirjoja ette kavereemassa mun kaa.
YOU ARE READING
a diary of an unicorn rainbow girl II
RandomOon maailman oudoin sateenkaari ihminen täynnä maailman oudompia rantauksia
