My Prince [FIN]

Luku 2

Sunmi heräsi aamulla aikaisin. Hän teki aamutoimensa, jonka jälkeen hän hyvästeli isänsä ja äitinsä. Sunmi huomasi, kuinka hänen äitinsä silmäkulmasta valui kyynel. Sunmi katsoi äitiään. ''Äiti, älä itke'', Sunmi sanoi ja hymyili. Äiti hymyili Sunmille takaisin.

Sunmi otti tavaransa ja meni ulos. Hän meni hevosen luo ja nousi sen selkään. Ennen lähtöään Sunmi kävi torilla katsomassa kylän ihmisiä ja sanomassa heille hyvästit. Sitten Sunmi lähti laukkaamaan kohti linnaa.

Sunmi kulki pitkin metsiä, polkuja ja teitä. Maisemat olivat todella hienot. Sunmi ihaili niitä ihmeissään. Eikä mennyt aikaakaan, kun linna alkoi näkyä. Sunmi saapui linnan portille. Hänen sydämensä jyskytti lujaa.

Portilla oleva vartija tuli lähemmäksi Sunmia. ''Millä asialla olette täällä, neiti?'' vartija kysyi. Pian toinen vartija ilmestyi ja sanoi: ''Oletko tyhmä? Hän varmasti tuli kokeilemaan onneaan ryhtyäkseen Prinssi Jinin palvelijaksi. Olenko väärässä?'' Vartija kääntyi Sunmiin päin. Sunmi pudisti päätään. ''Olette aivan oikeassa, se on syy miksi olen täällä'', Sunmi sanoi. ''Olkaa hyvä ja tulkaa sisään. Teidät ohjataan linnan sisällä oikeaan paikkaan'', vartija sanoi. ''Ja jättäkää hevonen tähän, me viemme sen talliin.'' ''Kiitoksia!'' Sunmi sanoi ja lähti kulkemaan lähemmäs linnaa.

Sunmi saapui linnan puutarhaan. Se oli todella kaunis ja todella hyvin hoidettu. Kukkia ja pensaita oli joka puolella. Sunmin ihaillessa niitä häntä kohti käveli mies. Sunmi kuuli askeleita ja kääntyi katsomaan miestä. Se oli sama mies, joka oli ollut torilla kiinnittämässä lappuja pylväisiin. ''Hyvää päivää'', Sunmi sanoi kohteliaasti. ''Päivää neiti, nimeni on Paul ja minä opastan teitä täällä linnassa'', Paul sanoi. ''Nimeni on Sunmi.'' Paul katsoi Sunmia. ''Anteeksi, mutta näytät tutulta. Olemmeko tavanneet?'' Paul kysyi. ''Kyllä olemme. Olitte torilla kiinnittämässä julisteita'', Sunmi vastasi. Paul loi pikaisen hymyn ja sanoi: ''Seuratkaa minua.''

Paul ohjasi Sunmin sisälle linnan. Linna oli avara ja kauniisti sisustettu. Paul ja Sunmi kävelivät kahdet isot portaat ylös. Paul avasi oven. ''Tässä on huoneenne siksi ajaksi, kun olette täällä.'' Sunmi astui sisälle huoneeseen. Huoneessa oli kaksi muuta tyttöä, he käänsivät katseensa Sunmiin päin. Sunmi tervehti heitä ja käveli sängylleen ja laski laukkunsa sängyn viereen. ''Joudutte odottamaan täällä sen aikaa kunnes koe alkaa'', Paul sanoi ja sulki oven.

Sunmi käänsi katseensä tyttöihin. ''Hei, olen Sunmi.'' ''Minä olen Sara'', toinen heistä sanoi. Sara oli aika pitkä ja hänellä oli vaaleat puolipitkät hiukset ja siniharmaat silmät. ''Olen Laura'', sanoi toinen. Laura oli lyhyempi kuin Sara. Hänellä oli vaalean ruskeat hiukset ja sinivihreät silmät.

Vartin kuluttua huoneeseen tuli vielä kolme tyttöä lisää. Paul tuli huoneeseen ja käski kaikkien tulla hänen perässään ulos.

Sunmi käveli Lauran ja Saran välissä. Hän tunsi kuinka hänen jännityksensä kasvoi ja kuinka hänen sydämensä hakkasi. Häntä jännitti koe, mutta häntä jännitti myös Jinin näkeminen.

Tytöt seisoivat ulkona rivissä. Paul seisoi muutaman metrin päässä heistä katse poispäin. Sunmi seurasi jokaista liikettä mitä Paul teki. Pian hän huomasi Paulin kumartavan. Sunmi näki Jinin kävelevän heitä kohti. Hänen vierellään käveli noin nelikymppinen, vähän pyöreä nainen. Nainen ei näyttänyt kovin ystävälliseltä. Sunmi huomasi, kuinka muutkin tytöt kumarsivat, joten hän teki samoin. Sunmi yritti katsella mitä tapahtui. Hän näki Paulin kävelevän Jiniä kohti ja Jinin vierellä kävelleen naisen lähestyvän tyttöjä. ''Voitte nostaa päänne'', nainen sanoi. Kaikki nostivat itsensä kumarrusasennosta ja seisoivat normaalisti. ''Hyvää päivää neidit. Olen Susan, ja työskentelen tässä linnassa palvelijana. Ja koska olen työskennellyt täällä nykyisistä palvelijoista kaikista kauiten, pidän teille tämänpäiväisen ensimmäisen kokeen. Ensimmäisestä kokeesta kaksi huonointa lähtee kotiin. Huomenna teillä on toinen koe, johon osallistuu siis vaan neljä ihmistä. Kerron huomenna tästä asiasta lisää.''

Susan vaikutti nyt kiltiltä, mutta silti Sunmista vain tuntui, että hän esitti sellaista. Susanin silmissä ei ollut lainkaan ystävällisyyttä.

Sunmi katseli Susania, sen jälkeen Paulia ja viimeisenä Jiniä. Juuri sillä hetkellä Jin katsoi tyttöihin päin. Sunmin ja Jinin katseet kohtasivat. Sunmi käänsi katseensa nopeasti pois. Myöhemmin kun hän kääntyi taas katsomaan Jiniä, Sunmi näki hänen hymyilevän vähän.

Palvelijat alkoivat kantaa pihalle pöytää ja erilaisia ruokia, jotka olivat tarjoilukärryssä. Pihalle tuotiin myös astioita. Pöytä asetettiin Jinin eteen.

''Ensimmäinen kokeenne on helppo'', Susan sanoi. ''Tarjoilkaa Jinille aamiainen.''

Jokainen suoritti tarjoilun yksin ja muut seurasivat sitä vierestä. Viimein oli Sunmin vuoro.

Sunmi kattoi pöydän Jinille, joka sillävälin istui kauempana toisessa tuolissa. Sunmi käveli Jinin luo, ja käski hänet kohteliaasti aamiaiselle. Jin nousi tuolistaan ylös. Sunmi johdatti hänet pöydän luo. Sunmi veti tuolin, jotta Jin voisi istua. Jinin istuttua Sunmi työnsi tuolia lähemmäs pöytää. Sunmi meni ruokakärryn luo. Hän otti sieltä Jinin aamiaisen. Ruokaa oli monissa astioissa. Sunmi tiesi, että hänen oli saatava ruoka nopeasti pöytään. Hän otti niin monta astiaa kun vain pystyi ja vei ne pöytään. Hänen tarvitsi kulkea pöydän ja kärryn välillä vain kaksi kertaa. Susan katsoi Sunmia yllättyneenä.

''Teidän korkeutenne, mitä haluaisitte syödä ensimmäiseksi'', Sunmi kysyi. Jin valitsi jotain ruokia ja Sunmi asetti niitä lautaselle. Sunmi kaatoi Jinille teetä. Kun Jin oli syönyt jotain pientä hänelle tarjotusta neljännestä aamiaisesta, hän nousi ylös tuolista. Sunmi meni tuolin taakse ja veti sitä poispäin pöydästä, jotta Jin pääsisi pois pöydän ja tuolin välistä. Sunmi ohjasi Jinin takaisin toiseen tuoliin ja kumarsi sitten syvään. Koe oli ohi.

''Hmm, vaikuttavaa'', Susan sanoi.

Sunmin jälkeen vielä kaksi tyttöä suoritti kokeen. Toisen kädet tärisivät niin paljon, että teetä läikkyi pöydälle kun hän kaatoi sitä. Sunmin kävi vähän sääliksi häntä.

Viimein kaikki olivat suorittaneet kokeen. Susan oli sanonut kertovansa tulokset sinä iltana tai seuraavana aamuna.

Koe oli kestänyt pitkälle päivään. Oli lounasaika. ''Saatte tänään tilaisuuden syödä Prinssi Jinin kanssa, hän haluaa tutustua teihin'', Paul sanoi. Hän ohjasi tytöt ruokasaliin.

Ruokasalissa Jin istui jo pöydässä. Tytötkin istuivat pöytään. Sunmi istui ihan Jinin viereen. Hänen sydämensä hakkasi jälleen.

Jin puhui jokaiselle pöydässä istuvalle tytölle. Sunmi yritti olla mahdollisimman normaali puhuessaan Jinille. Hän toivoi ettei ollut sanonut mitään tyhmää hänelle.

Ruokailun jälkeen tytöt menivät yhteiseen huoneeseensa odottamaan tuloksia.

viimein sain uuden luvun kirjotettua! :D

ja munki on viel pakko hehkuttaa tästä bts:n comeback trailerista, en kestä Jimin on niin suloinen pieni mochi 💘