Wings || yoonminseok

Osa 18

"En mäkään" Hoseok kuiskasi takaisin ja Yoongi jatkoi tämän kimpussa. Yoongista tuntui pahalta valehdella päin Hoseokia, mutta tässä tilanteessa se kannatti.

~Seinän toisella puolen~

"Idiootti!" Jimin huusi ja tökkäsi Taee kylkeen. "Sun ois pitäny mennä tonne" tämä jatkoi. Kaikki voikin arvata, kyse on OverWatchista. "Paljon varaa sun on sanoo, sut on tapettu jo miljoona kertaa. Oon sua parempi vai mitä Kookie!" Tae suutahti ja tökkäisi Jiminiä katsoen toivovasti Jungkookia kohti. Jungkookin silmät suurenivat ja maknae pysyi hiljaa. "Tai sä et kävele huomenna" Tae iski silmää Jiminin huomaamattomasti ja jatkoi pelaamista.

~Seinän toisella puolella~

"Namjoon!" Seokjinin huuto kaikui ympäriinsä taloa. Namjoon juoksi vanhemman huoneeseen ja lukitsi oven perässään. Tämä näki Jinin kyyryssä myttyränä lattialla. Namjoon juoksi halaamaan Jiniä. Tämä nosti tämän istumaan sängylle ja sulki isoon haliin. "Jin, mikä on?" Namjoon hyssytteli itkevää Jiniä. "Mu-mun-" Jinin lause jäi kesken kun tämä alkoi jälleen itkemään holtittomasti. Namjoon pyyhki hihallaan vanhemman kyyneliä ja Jin nyökkäsi hetken kuluttua.

"Mun äiti joutu sairaalaan teho-osastolle, eikä oo varmaa selviääkö se" Seokjin sanoi yhdellä hengenvedolla kunnes alkoi jälleen itkemään. Namjoon eo voinut muuta kuin halata tätä. "Joku rattijuoppo kolaroi sen kaa, jonka jälkeen katos paikalta" Jin jatkoi ja hautautui Namjoonin paidan kauluksiin. "Otan osaa" Namjoon kuiskasi ja antoi helliä suukkoja tämän otsalle. Jinin tuntiessa, tämä surisi asiaa vielä pitkään.

Namjoon ja Seokjin istuivat halaamassa toisiaan Seokjinin sängyllä kunnes joku koputti oveen. "Sisään" Namjoon sanoi ja näki Jungkookin, Taehyungin, Yoongin ja Hoseokin oven takana, jotka ryntäsivät halaamaan Jiniä huomattuaan tämän itkevän. "Missä Jimin on?" Jin kysyi ja kaikki paitsi Namjoon päästi irti. Kaikki vilkuilivat toisiaan kuin odottaen vastausta, jota ei tullut. Hetken hiljaisuuden kuluttua Tae uskaltautui puhumaan "Me lähettiin Kookien kaa pois Kookien huoneesta ja Jimin lähti johonki muuhuun suuntaan, alakertaan kai". Yoongin mieli pomppasi "mä meen hakeen Jiminnien". Yoongi juoksi pois huoneesta alakertaan kutsuen Jiminin nimeä, johon ei saanut vastausta.

Yoongi pysyi hetken hiljaa toivossa kuulien Jiminin itkevän äänen jossain. Sitä ei kuitenkaan kuulunut, joten Yoongi laittoi kengät jalkaansa ja takin niskaansa. Tämä huomasi Jiminin kenkien olevan poissa. Yoongi nappasi Jiminin takin mukaansa ja suuntasi pihalle.

"Jimin! Jimin! PARK JIMIN!" Yoongi kailotti pihalla kunnes lähti ryntäämään ympäriinsä. Tämä juoksi ympäriinsä metsän ja puiston läpi, tuloksetta. Jimin oli hävinnyt.

☆☆☆

//Se on niin surullista ajatella, että vielä kaksi lukua ja tämä kirja on valmis...

Fighting!