Hei, olen y/n, olen 23-vuotias nainen tai tyttö, tai miten ikinä haluatkaan asian miettiä. Tämä on tarinani siitä, miten päädyin osaksi huippusuosittua rock-bandiä, mitä kaikkea minulle tapahtui ennen sitä, ja mitä sen aikana ja sen jälkeen tapahtui. Aloitetaan, vaikka siitä, miten päädyin edes hakemaan BloodBrothersille töihin. Valmistui keväällä tradenomiksi ammattikorkeakoulusta, erikoistuin talouslaskentaan, ajatellen, että se poikisi enemmän töitä. Samana keväänä näin työpaikkailmoituksen netissä, että haetaan kirjanpitäjää BloodBrothers nimiselle yritykselle, nimi olisi varmaan epäilyttänyt monia, mutta minä tunnistin firman, sehän oli lempi bändini yritys, mietin pitkään, lähetänkö edes hakemusta, miksi he palkkaisivat oman faninsa heille töihin mietin. Mutta lopulta päädyin lähettämään hakemuksen, jonnekkin minunkin pitäisi mennä töihin. Pääsin ihan haastatteluun asti, ja mietin pitkään pidänkö faniuteni salasiuutena, vai tunnustanko. Lopulta päätin kertoa, en minä koskaan ole osannut valehdella. "Luuletko, että osaisit silti työskennellä normaalisti jätkien kanssa?" Santeri kysyi haastattelussa. "Kyllä, silloin oltaisiin vain työkavereita, ei mitään ihmeellisempää." totesin vakavissani. Vastaukseni taisi vakuuttaa, sillä pari viikkoa myöhemmin sain soiton tuntemattomasta numerosta, vastasin ja se oli Santeri, hän ilmoitti, että saan paikan, ja että milloin voisin aloittaa. Sovimme, milloin aloittaisin työt. Se vaati muuttoa Helsinkiin, mutta täällä minä nyt olen. Osa isoa apinalaumaa.All Rights Reserved