RUNNING AWAY FROM HOME

299 22 13
                                    

Tuntuu turhalta. Jotenkin hirveeltä ja masentavalta. Oon varmaan tulossa kipeeksi, kun ei ruoka maistu, en jaksa nousta sängystä tai panostaa kouluun. Ihan kuin olisin siihen ikinä panostanukkaan.

Isä on outo. Äiti myös. Mitäköhän niille tapahtuu? En ole nähnyt rakkauden kipinöitä enää muutamaan viikkoon.

Isä on keskittynyt töihinsä ja äiti pitämään minusta huolta.
Haluan sen perheen takaisin, mikä meillä oli vielä silloin kun olin kuusi. Eli kymmenen vuotta sitten...

Miksi mun piti kasvaa...

- -
Yume nk

Käperryin pieneen kyyryyn ja miettisin maailmani merkitystä.
Itkettää ja suututtaa. Se että en saa mennä mihinkään ilman isän joukkoja, en saa jutella Felix tai Yeeunille...eivät he edes varmaan halua puhua minulle syysjuhlan jälkeen.
En usko että olen itsekkään enään tervetuloa omaan kouluuni sen tempun jälkeen.

Ei ole edes enään omassa kodissa turvallinen olo...

Nousin sängyltä ja kävelin ovelle, avasin sen varovasti ja katsoin käytävään, mikä oli pimeä ja hiljainen. Merkki siitä että kaikki talon asukkaat ovat menneet jo nukkumaan.

Kello onkin jo kolme aamulla.

Otin reppuni ja pakkasin siihen kaikki vaatteet mitkä mahtui, ja tottakai hieman evästä keittiöstä.

Katson vielä isä toimiston suuntaan, missä valot on kaikki pois päältä.

Anteeksi isä

En ole koskaan ajatellut kotoolta karkaamista, mutta en vain voi elää isän tiukoilla säännöillä.
  Otin pyöräilykypäräni ja hiipisin ulos talosta. Menin autotalliin ja otin mustan polkupyöräni aivan takaalta, kuljetin sen varoen autojen välistä ilman naarmuttamista ja hyppäsin selkään.

Pistin kypärän päähän ja hengitin sisään ja ulos.

En halunnut katsoa taaksepäin, koska en halua enään miettiä uudestaan tätä tai edes harkita sisälle menoa.

Pistin oikeanjalan polkimella ja potkaisin vauhtia vasemmalla ja hyppäsin pyöräni kyytiin.

Pian olinkin jo kaukana kotoa...

××

Jungkook nk

Ai että voi päähän särkeä. Migreeni varmaan taas. Ei olisi pitänyt valvoa niin pitkään töitä tehdessä.

Kävelin ulos huoneestani käytävää pitkin alakertaan hakemaan särkylääkettä. Katson Amaran huoneen suuntaan, missä hän varmaan nukkuu.

Amara ei ole nukkunut kanssani enään moneen viikkoon.
Harmittaa se, että oma vaimoni ei halua nukkua edes samassa huoneessa kanssani.
Toivottavasti hän pian haluaa tulla takaisin.

Pudistin päätäni ja jatkoin kävelemistä.

Keittiössä huomasin Yoongin edelleen istuvan ruokapöydässä. Katsoin kelloa ja sehän oli jo yli kymmenen...onko hän jo vienyt Yumen kouluun?

Jungkook: Joko Yume on koulussa?

Yoongi: En tiedä. Se ei ole tullut koko aamuna alas.

Otin päänsärkylääkkeen ja siemasin vettä sen päälle.

Jungkook: Outoa.

Lähden keittiöstä ja suuntaan itseni Yumen huoneeseen.
Hän ei ole sielä...

Jungkook: Yume?

Katson huoneen ympäri eikä tyttöä missään.

Jimin: Jungkook, kaikki hyvin?

Jungkook: Oletko sä nähnyt Yumea?

Jimin: Eikös hänen pitäisi olla koulussa?

Jungkook: Ei Yoongi ole ainakaan häntä vienyt.

Jimin: Amara?

Jungkook: Nukkuu. Soita kouluun ja kysy onko Yume sielä.

Jimin meni hakemaan työpuhelintaan ja soitti koululle.
Samaan aikaan Amaran ovi aukesi.

Amara: Mikä tämmönen hässäkkä?

Jungkook: Tiedätkö sä missä Yume on?

Amara: Yume on kadonnut?!

Jimin tuli takaisin pudistellen päätään.

Jungkook: Voi herran jumala.

Heti aamusta tällänen, pää kiittää.

Jungkook: Jimin kutsu koko joukko keittiöön koolle.

Jimin nyökkäsi ja lähti herättämään muita.

×××

Namjoon: Mistä tämmönen aamupalaveri?

Jungkook: Meidän pitää etsiä Yume ennenkuin joku muu löytää hänet.

Taehyung: Yume karkasi kotoa?!

Jin: Jotenkin mä aavistin tän.

Kaikki katsoimme vanhempaa.

Jin: Sä olet ollut tytölle niin rankka näitten kuukausien aikana et ei ihme, että hän lähti.

Jungkook: Syytätkö sä minua tästä!?

Amara: Ei Jin väärässäkään ole. Eikä se vain ole sun syytäs.

Amara hengitti syvään ja ulos.

Amara: Kumpikaan meistä ei ole huomioinu Yumen hyvinvointia. Yumesta on varmasti voinu pahalta se, että samalla kun sä olet laatinut sille sääntöjä niin mekin erkaannutaan.

Voiko tämä olla totta? Olenko minä syy siihen, että tyttöni on karkanut kotoa...

«»

SYÖPÄÄÄÄÄÄÄÄ

Mun tarina on nyt kauhee cliché ku Yume karkas ja Amaraki karkaili koko ajan ykkösessä.

Mutta ainahan tarvitaan toimintaa, ja mitä parempaa se olis ku paha isi tuntis vähä syyllisyyttä. 😏

Mulla on sellane kunnon juonenkäänne mielessä, mutta pitää miettiä miten mä sen pistän luvuksi.

En ole kirjottellu tänne pitkään aikaa. On ollut vähän motivaatio hukassa, mutta te motivoitte mua kommentoimalla mun kirjoihin 🥺

Toivottavasti kaikilla on rauhallinen joulu ja hauska uusi vuosi ❤️

Stay tuned!



𝗗𝗔𝗡𝗚𝗘𝗥𝗢𝗨𝗦 (2)Where stories live. Discover now