Viimmenen chapteri. Sori ku tää loppuu vähäniinku seinään eikä oikee tapahu sit yhtään mitään. Kiitos paljon kaikille jotka luki tän kirjan<3**
Istun äitini auton takapenkillä. Olemme juuri lähteneet matkaan kohti uutta kotia.
"Voidaanko me käydä vielä tallilla?" Anon äidiltäni.
"Ei! Mä en suostu siihen, että sä näet sen Cassidyn enää koskaan!" Äitini ärähtää.
"Muttakun mä haluan hyvästellä ne hevosetkin!" Parahdan ja katson äitiäni anovasti.
"Ei." Äitini sanoo ja ajaa tallin pihatien ohitse kovalla vauhdilla. Näen, kun Cassidy ja koko muu porukka ratsastaa kauemmalla pellolla ja purskahdan sitten itkuun.
"Hyvästi Cassidy.." Huokaan ja katson Lolaan joka katselee ikkunasta ulos. Katson puhelimeeni ja alan kirjoittamaan viestiä Cassidylle.
"Tiesiks et olit mun ensirakkaus? Oletan että kyllä sen perusteella miten lapsellisesti käyttäydyin. Olit aina niin hellä mua kohtaan ja toivon että me voidaan joskus vielä tavata. Mun äiti raahaa mut Lappiin mukaansa koska se sai sieltä töitä ja me muutetaan. Oon tällä hetkellä autossa ja nään sut tästä ikkunasta. Sä näytät niin vitun onnelliselta ja toivon että sulla tulee menemään hyvin ilman mua. Pidä huolta Nemosta, Gianasta ja Stormista. Ne ansaitsee kaiken rakkauden mitä maan päältä löytyy, samoin kuin säkin. Cassidy mä rakastan sua ikuisesti enkä tuu ikinä unohtamaan sua. Kiitos kaikesta. <3" Kirjoitan viestin loppuun ja lähetän sen kyyneleet sumentaen katsettani. Suljen puhelimeni ja laitan sen taskuuni halaten Lolaa etsien jonkinlaista lohtua suruuni, mutta se ei auta. Joudun jättämään ensirakkauteni ilman minkäänlaista varoitusta. The End.
Haluaisin sanoa viimmeiset sanat nyt tähännäin: R.I.P that pussy AYEEEE & W.A.P För life
YOU ARE READING
Tyttö jota kukaan ei huomannut.
Teen FictionAdaline Jokisen elämä on täysin normaalia 16- vuotiaan heppatyttö teinin elämää muiden silmiin, mutta salaisuuksia on liikaa. Adalinen molemmat vanhemmat ovat alkoholisteja, hänen isäänsä ei näy kotona melkein koskaan kun taas Adalinen äiti hoitaa j...
