Russian roulette

Viides luku

Nikolayn äiti tuli takaisin saliin teetarjottimen kanssa. Hymyilin hänelle ja yritin peittää ahdistustani.
-Kulta mikä on? Luisa huolestui.
-Eh ei mikään, valehtelin.
-Kerro vain, huomaan että jokun painaa, Luisa rohkaisi.
-Mm-... Kuulin että minua aiotaan testata jotenkin, selitin.
Luisa meinasi vetäistä teensä väärään kurkkuun.
-Luulin että siitä tavasta olisi jo luovuttu, hän sanoi synkästi.
En ehtinyt vastata mitään sillä Nikolay ja Arthur kävelivät huoneeseen.
-Arthur! Luisa huusi vihaisesti.
-Et tee tälle tytötölle mitään! Luisa jatkoi huutamista.
Arthur katsahti minua murhaavasti.
Nikolay asettui eteeni.
-Olen täysin samaa mieltä äidin kanssa, Nikolay sanoi jyrkästi.
-Sehän nähdään! Arthur karjaisi.
Arthur sysäsi vaimonsa sivuun ja käveli luokemme. Hän asetti aseen Nikolayn takaraivoon.
-Kävelkää! Hän huusi.
Kävelimme portaat ylös synkkään huoneeseen.
Arthur repi Nikolayn väkivaltaisesti vierestäni ja kahlitsi hänet seinään.
-Sitten sinä likainen suomalainen huora, Arthur sätti minua.
-Luuletko että hyväksyn sinut tänne? Hän kuiskasi.
-En! Arthur karjui.
Hän työnsi minut lattialle.
Arthur vetäisi mekkoni pois ja repi alusvaatteeni.
-Isä lopeta! Nikolay karjui.
-Hiljaa tai ammun Friidasi! Arthur uhkaili.
Arthur työnsi valtavan viinapullon sisääni täydellä voimalla. Se sattui. Se sattui niin helvetisti. Kyyneleet tulvivat silmiini. Mietin Nikolayta hän joutui katsomaan kun hänen vaimoaan raiskataan. Eikä Nikolay pystynyt tekemään mitään tai kuolisimme molemmat.

Tästäkö Luisa puhui?
Oliko hänetkin raiskattu Arthurin edessä?