1. Lähde helvettiin. Se vanha tilanne ei muutu hyväksi kun se on jo muuttunut huonoksi.
Se tuntuu tuskalliselta ja se tuntuu viimeiseltä asialta jonka saa tehdä. Tuttu on turvallista mutta sinä itket joka päivä koska ystävien läsnäolo tekee rinnastasi painavan. Lähde. Mene. Häivy.
2. Aloita alusta. Hypi tyhjällä paperilla. Hivuttaudu pitkin seiniä, hengitä vessakopissa, itke uutuudenpelko ulos. Siihen tottuu. Ja sitten tiedät ettei se vanha tilanne ollut hyvä ollenkaan.
3. Anna niiden mennä jotka ovat menossa. Katkeavaa oksaa ei pelasta edes ilmastointiteippi. Ja sinä tiedät että ystävien seurassa ei kuulu olla painoa rinnalla. Ei kuulu tuntea olevansa häkissä. Ei kuulu sulkea suutaan koska ei uskalla sanoa. Poista heidät kavereista. Sinulle tulee kevyt olo.
4. Lepää. Nuku. Rauhoitu. Uusia asioita ei tehdä univajeessa.
5. Kuuntele. Ei, älä heitä. Itseäsi. On aika vihdoin kaivaa esiin se, jota olet hyssytellyt kymmenen vuotta. On aika antaa itsellesi aikaa. Armoa. Kiltteyttä. Hymyjä. Halauksia.
6. Älä häpeile sitä että sisäinen äänesi alkaa vähitellen kuulostaa syyttäjän sijasta koulukuraattorilta.
7. Ole. Hengitä.
8. Jos ahdistus kietoo sormensa uuden tilanteen kurkulle, toista uudelleen.
BINABASA MO ANG
olipa kerran, eikä enää ollutkaan.
Poetryʜᴀ̈ᴠɪᴀ̈ɴ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪɪɴ ᴊᴀ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪʟʟᴇ. Tunteen alla iltaisin ja öisin kirjoitettuja sotkuja pään mutkista, elämän palasista, ihmisistä, muttei ihmisistä ollenkaan todellakaan. Takerrutaan ja irrotaan, odotetaan muttei koskaan saada kaikkea tai...
