Million Dollar Man

7. Lounas

Olli

Käyn läpi asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstä. Osakkaat ovat maksaneet säännöllisesti riittävää vastiketta, jos laskeskelee kiinteistön kuluja vuosien varrelta. Kuitenkin vastikesummaa on nostettu huomattavasti viime vuonna, johtuen ehkä remonteista. Omaan silmään summassa on ilmaa, mutta en voi kyllä varmaksi sanoa. Täytyy muistaa kysyä Tommilta, osaisiko se laskea tarkemmin.

Kävelen huoneiston läpi eteiseen. Tila on tyhjillään kaunis ja avara, sen tamminen kalanruotoparketti vielä lisää arvokkuuden tunnetta. Näissä asunnoissa ei pääsääntöisesti ole paljoa neliöitä, mikä hankaloittaa myyntiä. Toisaalta tällä hetkellä en valita myynnin hitaudesta, sillä kiinteistössä on muutakin kiinnostavaa kuin myynnin tuottava rahallinen voitto.

Aleksi, sen maidonvaalea iho ja syvät, arvostelevat silmät.

Nuorukainen on kaksi päivää pommitellut viesteillä ja soitellut. Puheluihin olen jättänyt vastaamatta, koska en ole varma voittaisinko välillämme olevaa kinaa keskustellen. Aleksi on aivan varma, että puhelin täytyy antaa takaisin, tai että hän vähintään maksaa sen erissä. Kieltäydyn järjestelmällisesti, ja voin viestien välityksellä aistia Aleksin epätoivon ja raivon. Sen oikeudenmukaisuuden halu on ihailtavaa, jopa seksikästä.

Mutta eihän sillä ole rahaa millä maksaa. Tarkistin netistä tämänhetkiset tuet opiskelijalle, ja äskeinen tilinpäätös paljasti karun totuuden; joko poika on saanut jotain muuta perintöä asunnon lisäksi, tai se söisi kynsiään aamu- ja iltapalaksi. Päädyn jälkimmäiseen lopputulemaan muistellessamme keskustelua baarissa; 'niinkin voisi sanoa, ettei rahaa paljoa ole. '

Kohtaamisemme pyörii mielessäni päivittäin. En ole koskaan saanut panna mitään niin upeaa, niin kauniisti alistuvaa, ja ihanasti ääntelevää miestä. Aleksin vaimea, kiihkeä ujellus soi korvissani edelleen, ja kuinka sen hengitys pysähteli nautinnosta. Pidin siitä kovasti, ja pohdin mitä kaikkea vielä voisinkaan tehdä, jos saisin hänet mukaani tähän leikkiin.

Tilanteessa oli kuitenkin yksi mutta; koin karmeaa velvollisuuden tunnetta hyvittää kaiken tuolle nuorukaiselle. Hyvä seksi tuntui muuten hyväksikäytöltä, vaikka suostumus oli ollut selvä. Vain antamalla vastineeksi jotain, siitä upeudesta mitä sain, sain hetken mielenrauhan.  Mutta näinhän se oli ollut ennenkin; oli palkittava, jotta sai nautintoa.

Kelloa vilkaistua huomasin, että olisi aika alkaa poistua lounaalle. Mikä kirvoitti myös ajatuksen seuraavaan liikkeeseen.

Haluan tietää Aleksista enemmän.

Aleksi

"Kun laskemme näiden edellä mainittujen päätösten yhteisvaikutukset, voimme olettaa, että ne heikentävät heikompiosaisten mahdollisuutta elää täysivaltaisesti yhteiskuntamme jäsenenä." Mumisen ääneen kirjoitelman loppulausetta. Tehtävä oli ollut vittumainen murheenkryyni, sen laajuuden ja muiden mietteiden vuoksi.

Olli oli painanut pääkopan sisällä. Ja mielessäni se on painanut mua, milloin sängyllä, sohvalla tai seinää vasten. Aivan kuin kokisin jonkun uuden esiteini-iän, kun aamuisin joudun heräämään housut märkänä ja laittamaan taas pyykkikoneen pyörimään. Se mies ajaa mut hiljalleen hulluksi.

Ovikellon soiminen pysäyttää veret suonissani. Vaihtoehdot rimputtelijasta ovat vähissä, joko se on naapuri, postimies tai Olli. Heitän läppärin sängyn jalkopäätyyn, ja kapuan ylös sieltä. Ovisilmä vahvistaa pelkoni; se on se seksikäs paskiainen. Avaan oven, ehkä hieman vihaisesti.

"Pue päälle, mennään." Olli toteaa välittömästi nähdessään mut. Käteni alkavat tavoitella takkia naulakosta. Miksi nämä raajat pettävät mut joka kerta?