21

557 57 18
                                    

- Mä haluan erota, motkotin.

Sain osakseni kysyvän ja hämmästyneen katseen.

- Mä todellakin haluan. Älä tee tästä niin vaikeaa, komensin.

- Miksi mä haluaisin luopua mun parhaimmasta toimittajasta ? Pomoni Chris kysyi nojaten pöytää vasten.

- Sä sanot noin kaikille, nauroin pilkallani.

- Sä olet kaikista paras, tuo sanoi.

- Jos nyt vaan annat ne paperit, ehdotin.

- Oletko aivan varma ? hän uteli.

- Olen olen, anna ne tänne, sihisin.

Chris vetelehti ja kaivoi laukustaan kasallisen papereita.

- Tämä sitten maksaa, sun sopimus on vielä voimassa, hän muistutti virnuillen.

- Tiedän, vastasin.

Sain paperit naamani eteen ja sutaisin niihin allekirjoitukseni.

- Oliko muuta ? kysyin.

- Miksi sä luovut tälläisestä unelmaduunista, tuolla on niin monta ihmistä jonossa tähän hommaan, hän kummasteli.

- Haluan vähän tuulettua ja muistella menneitä, sanoin.

- Voit sitten muistella tätä hetkeä, kun menetät hyvän duunin, hän nauroi.

- Kiitos. Hyvää päivänjatkoa sinullekkin, toivotin hymyillen ja lompsin toimistosta pihalle.

Niall odotti minua ulkopuolella.
Hän tuli luokseni pitkin harppauksin juosten.

- Miten meni ? hän kyseli.

- Sain sopimuksen purettua, tottakai se maksaa, mutta maksan ilomielin ajastani kanssasi, sirkutin Nialille saaden tämän punastumaan.

- Hei punatulkut ! Lisa huusi takaamme.

Niall repesi samantien helisevään nauruunsa ja minä katsoin Lisaa kummeksuen.

- Mikä olikaan ? kysyin.

- Kun yleensä puhutaan pulusista, niin teitä ei voi kyllä sillä nimellä kutsua, Lisa totesi suu vaahdoten.

- Jaa, miksei ? Niall hihitti.

- Ootte yhtä punaisia kuin Joulupukki jouluna, hän totesi ja ojensi käteeni paksun kirjekuoren.

- En mä tarvi rahaa, änkytin.

- Siinä on teidän syntymäpäivä, -kihlajais, naimisiinmeno -ja lapsilahjat. Olkaapa hyvä, hän onnitteli.

- Hauska idea, Niall tokaisi.

- Kiitos, kiittelin ja halasin Lisaa.

-  Nähdään ! hän huudahti ja meni takaisin työntekoon.

- On tää aika jännää, totesin.

- Mikä ? Niall kysyi.

- Tää lähteminen, haikailin.

Niall katsoi minua rohkaisevasti ja hymyili hiukan.

Niall katsoi minua rohkaisevasti ja hymyili hiukan

¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
laulajapoika 2 Donde viven las historias. Descúbrelo ahora