Jimin vaihtaa koulua vakavan koulukiusaamisen takia. Hänen luokallaan on koulun kuumin ja yksi suosituimmista pojista Min Yoongi. Ekalla viikolla Jiministä kerrotaan väärä huhu ja koulu kiusaaminen saa jatkua. Min Yoongi yrittää auttaa mutta miten s...
Ovi avautui ja siinä hetkessä olisin halunnut vain kääntyä pois ja juosta karkuun. Jiminin äiti seisoi edessäni. "Yoongi?!" Jiminin äidin kasvoissa oli pelko. Olin tehnyt elämäni isoimman virheen tässä vaiheessa. "O-Onko Jimin kotona?" yritin esittää ettei minua pelottaisi mutta jos totta puhutaan olin ihan paskana. "On mutta en anna sinunlaisen hirviön koskea poikaani" Pian kuulin askeleita ja näin Jiminin hänen äitinsä takana. "Y-Yoongi... Mitä sä tääl?" En enää todellakaan tiennyt että mitä teen. Jiminin äiti näytti siltä että hän minä hetkenä tappaisi minut.
Jimin kävely luokseni ja halasi minua. Jiminin äiti katsoi minua ja Jiminiä. "Et koske tuohon monsteriin" tuo hullu ämmä otti Jiminin olkapäästä kiinni ja veti hänet pois minusta irti. "M-Mutta äiti... rakastan häntä..." Jimin peitti suunsa. Mitä helvettiä sä Jimin teet?! "JIMIN!! SÄ ET SAA OLLA TUON HIRVIÖN KANSSA. NÄITKÖ SE TAPPO OMAN ÄITINSÄ!!" Jiminin äiti oli vain yks ylisuojelava enkeli. Vereni alkoi kiehua. "Jimin saa hengata kenen kanssa hän haluaa. Oli se sitten terroristi tai prinssi" ängin Jiminin asuntoon. Jimin purskahti itkuun sillä hän näki vihan silmissäni.
Olin täydellisessä vihassa. Nyt jos koskaan olisi täydellinen aika juosta karkuun ja äkkiä. Saavuin olohuoneeseen jossa soi rauhallinen ja kaunis musiikki. En tiedä ärsyttikö se minua enenmän vai rauhoittiko. "Poistu heti välittömästi mun talosta ja jätä meidät rauhaan!!" Jiminin äiti huutaa kurkku suorassa samalla kun suuntaan keittiöön joka pieni ja kotoisa. "ÄLÄKÄ IKINÄ KOSKE MUN POIKAAN!!" Otin keittiön pöydältä veitsen ja tein sen taas. Jimin kiljaisi ja kaatui maahan. Veri valui maassa ja palasin takaisin todellisuuteen.
"Ä-Äiti..." Jimin konttasi äitinsä ruumiin luokse ja otti hänen kylmästä kädestä kiinni. "Yoongi...Miksi?..." Jiminin puheesta ei melkein saanut selvää. Pudotin verisen puukon maahan ja juoksin heti pois asunnosta. Jimin ei enään todellakaan halunnut nähdä minua. Menin roskiskatoksen luo ja heitin verisen paitani sinne. Istahdin maahan ja tuijotin käsiäni joista valui tuoretta ja lämmintä verta.
Aloin itkeä. Mitä vittua mä olin just tehnyt. Tapoin juuri Jiminin äidin. JIMININ!!! Jimin ei ikinä poistuisi asunnostaan tai jos poistuu niin puukon kanssa. Olen aivan varmaati kuollut huomenna. Kuulin kaukaa sireenien äänen. Olin kahden vaiheilla että lähenkö karkuun vai jäänkö vain suosiolla kiinni.
|Jiminin nk|
Istuin äitini vieressä. En tiedä mitä tehdä. Pidin äitini kädestä kiinni ja vain itkin. Hänen kylmä käsi viilensi koko kroppani. Pian mieleni sanoi et on pakko soittaa poliisille etsin puhelintani paniikissa kunnes viimein löysin sen piettoni alta.
Soitin paniikissa poliiseille ja selitin koko tilanteen. Puhelun jälkeen juoksin takaisin äitini luokse. Kyyneleet vain valuivat poskiani pitkin. Maailman ihanin ihminen on poissa.
"Äiti.... anna anteeksi"
•
Totah.... tää on niiku toka vika osa et ens osa on jovika... Apuaaaaaa.....
~CuupofTaae☕
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
