V I I S I

2.5K 134 199
                                    

P A R K   J I M I N

Nyt oli aika kohdata möröt.

Enää en voinut paeta ikkunasta.

Tai no voisin, mutta päätyisin mahtavalla tyylipisteillä uutisiin.

Otsikossa lukisi varmaan "oppilas ei tahtonut matikan tukiopetukseen, hyppäsi ikkunasta".

Niin ei kuitenkaan tulisi tapahtumaan vaan olisi aika astua ovesta sisälle.

Seisoin matikan luokan oven takana, koulupäiväni ollessa jo finaalissa.

Tahdoin kirota koko koulun ja kaikki matikkanerot, jotka päätti opettaa nuoria myös laskemaan matikkaa.

En kuitenkaan voinut enää paeta kohtaloa, vaan rohkenin koputtamaan luokan oveen.

En kulunut kuin muutama sekuntti, kun oven takaa pilkisti entistä komeamman näköinen Mr
Min.

"Mr.Park tulithan sinä"Mies virnisti ja käveli takaisin työpöytänsä taakse.

Istahdin kiusallisesti etupenkkiin ja kaivellessani kirjoja esille, opettaja työnsi tuolinsa pulpetin eteen, niin että välillämme oli vain pulpetti pitämässä turvaa.

"Noniin Park Jimin nyt aluks saat tehdä toisen testin, et tiedän kuinka hyvin tiedät mitkäkin alueet"Mies hymyili ja ojensi ison paperinipun.

Katsoin suoraan miehen tummiin silmiin, yrittäen anella tältä jotain muuta tehtävää.

"Eikö ole mitään muuta tehtävää, tässähän menee koko päivä tän tekemiseen"tuhahdin epätoivoisen kuuloisena.

Mr.Min nauroi. "Hmm no entä jos asetan pienen porkkanan jokaista sivua kohden"Hän virnisti silmien säihkyessä.

"M-Minkä porkkanan?"Änkytin tuon katseen ollessa taas täysin minussa kiinni.

"Hmm no lounas?"Hän kysyi minun katsoessa tätä silmät laajoina.

"L-Lounas?"Kysyin kiroten mielessäni oman änkyttämisen.

Mr.Min nyökkäsi. "Tiedän ettei koulun ruoka ole kovin herkullista joten...voin tarjota sulle toisenlaisen lounaan tän viikon ajan"

Katsoin edelleen miestä silmät lautasen kokoisena. Oliko mies kuullut valitukseni ruuastakin?

Haluamattani hänen tarjous kuulosti houkuttelevalle, eikä nälän näkeminen koulussa.

"Hmm okei"hymyilin posket helottaen jälleen punaisena.

Siispä aloin tehdä matikan mitä erikoisempia kaavoja paperille, mutta melkein heti alkoi otteeni herpaantua.

Mr.Min teki koneellaan jotain tehtäviä, joten sain hieman salaa katsella tätä.

Miehen kasvot olivat erittäin komeat ja tummat hiukset laskeutuivat täydellisesti tämän kasvoille.

Hänen käsivarret olivat erittäin hyvässä ja lihaksikkaassa kunnossa valkoisen kauluspaidan alla.

Hän vaikutti olevan noin 25 vuotias, ja näytti todelta hyvältä. Aivan kuin hänet olisi viety muotilehtien sivuilta suoraan tuohon tuoliin.

Yhtäkkiä Mr.Min kuitenkin kääntyi ja huomasi tuijotukseni. Pian miehen kasvoille kohosi ilkikurinen virne. 

"Hmm taitaa keskittymisesi olla vähän hakusessa"hän nousi penkistä ylös ja käveli luokseni.

Naamani helotti taas punaisena ja yritin esittää keskittyväni tehtäviin, mutta mies tempaisi laput kädestäni lattialle.

"Ehkä täytyy koittaa jotain muuta oppimiskeinoa"hän murahti ja otti käteensä taulutussin.

"Noniin Park Jimin, saat luvan vastata tähän kysymykseen" Mr.Min tokaisi ja alkoi kirjoittaa taululle jälleen yhtälöä.

"Jos X=6 niin mikä on yhtälön lauseke"hän kysyi kirjoittaessaan taululle kysymyksen loppuun katsoen minuun erittäin ja ojentaen kynän minulle.

Otin kynän vapiseviin käsiini ja kävelin taululle päin, mutta juuri kun olin aloittamassa lausekkeen kirjoittamisen, kynäni tippui lattialle.

Tuhahdin ja nappasin kynän lattialta, mutta noustessani huomasin takanani olevan opettajani kasvojen ilmeen hieman muuttuneen.

Virnistin hieman ja laskin yhtälön.

Ehdin jopa luulla onnistuneeni, mutta Mr.Min pudisteli päätään.

"Sun pitää päätellä se eikä laittaa satunnaisia numeroita katsos näin"mies tokaisi näsäviisaasti ja astui  taakseni todella lähelle.

Niin lähelle, että tunsin tämän hengityksen niskassani. Pelkkä läheinen kontakti mieheen sai sydämmeni pamppailemaan lujaa.

"Noin eihän se ollut niin vaikeaa"Mr.Min hymähti ja seisoi todella oudolla tavalla...ikään kuin peitellen etuosaansa.

"Lopetetaan tämä homma täksi päiväksi ja nähdään huomenna, tuon myös sen lounaan"Hän jatkoi.

"Mutta enhän mä edes tehnyt sitä-"aloitin, mutta hän keskeytti lauseeni.

"Ansaitset sen silti"Mr.Min sanoi ja heilutti jo kättään merkiksi, että on aika lähteä.

Siispä lähdin vähin äänin ulos luokasta, miettien miehen käytöstä.

Ihan kuin hänellä...olisi alkanut seisoa?

_____

Tunnen epäonnistuneeni tän kirjan kirjoittamisessa.

No kuitenkin siinä teille vähän lukua. Toivottavasti tykkäsit.

Painakaa ihmeessä sitä tähtinappulaa sieltä alhaalta ja byeee







Teacher|YoonminWhere stories live. Discover now