Osa 15💙

882 65 13
                                    

Viileä ilma pyrki aggressiivisesti suoraan kosketukseen ihon kanssa. Hengitys höyrysi ja jalanjälkeni jäivät lumen verhomalle tielle merkiksi, että olin täällä vielä enkä ollut kadonnut.
Äkisti pysähdyin kahden katulampun väliin ja kumarruin poimimaan kylmää puhtaan valkeaa lunta käsiini. Puristin sormeni tiukasi lumipaakun ympärille ja sitten pudotin sen kädestäni. Kylmä oli alkanut poltella sormiani, joten ujutin ne hupparini taskuun lämmittelemään. Ei se paljoa auttanut, mutta tarpeeksi. Päätin kuitenkin kääntyä takaisin kotiin, koska en halunnut tulla kaiken lisäksi kipeäksikin.

Astelin omia jälkiäni pitkin takaisin päin. Vastaani tuli muutamia ihmisiä ja he luultavasti pitivät minua mielipuolena, kun hymyillen tallustelin tien reunaa pitkin. Lumisade alkoi puolimatkassa kotiin ja jatkui koko loppu matkan, joka tarkoitti, että kun olin perillä vaatteeni olivat lumikerroksen vuoraamia. Pyyhkäisin hupparin hihan peittämällä kädelläni vaatteistani lumia pois. Hämmennyin nähdessäni jälkiä jotka johtivat suoraan talomme pihaan. Silmääni pisti punertava laatikko oven edessä. Kiinnostuneena nappasin sen käteeni ja huomioin kuinka siihen oltiin suttuisella käsialalla tihrustettu Renegade.

Avasin pahvilaatikon kannen vasta omaan huoneeseeni päästyäni ja sieltä paljastui Joelille lainaamani kengät. Pyörittelin niitä kädessöni ja kurkkasin laatikkoon, ei mitään. Tyhjä. Ei kiitos lappua, ei yhtikäs mitään. Tosin miksi olisikaan? Poika oli vältellyt mua parhaansa mukaan, joten ei kai hän kiittäisikään. Siltikin olin odottanut ihmettä.

Turhautuneena omaan typeryyteeni laitoin kengät takaisin laatikkoon ja potkaisin sen sänkyni alle. Kuului kopsahdus, kun se tömähti seinää vasten. Vastahakoisena nappasin matikankirjan reppuni syöväreistä ja laskin sen pöydälle hakien oikeaa sivua.

-

Katselin ikkunasta kuinka lähes paniikissa oleva Rita juoksi vähintään yhtä kauhistuneen Ruun perässä. Kissa oli lähtenyt karkureissulle ja Rita oli saanut päähänsä, ettei se pärjää paria tuntia pihalla. Suljin sälekaihtimet joka sai huoneen hämärtymään hieman, sillä valot eivät olleet päällä. Siirsin kirjani syrjään -toisin ilmaistuna huitaisin ne lattialle- pöydältäni ja nappasin laatikostosta paperilappusen. Kirjoitin siihen tasan yhden lauseen ennen, kuin taittelin sen ja ujutin matikankirjan välissä reppuun.

~~~~~~

Ogay tällä käyttäjällä on btw insta jajajaja nooo niinnnnn (hihi se löytyy samalla nimellä, eli: efheyu)

XOXO

Efheyu💛

Luokses mä palaa en.Where stories live. Discover now