5 Luotia || Taekook

13. Luv U

Osa 13
-Luv U-

*Jungkook nk*

Aamun kirkkaat auringonsäteet siivilöityivät sälekaihtimien välistä suoraan silmiini herättäen minut. Päivä ei ollut vielä pitkällä kun aurinko paistoi noin alhaalla. Taitaa tulla nätti päivä.

Nousin hitaasti istumaan sohvalta venytellen käsiäni.

"Ah!" Päätä särki ja niska ja selkä olivat ihan jumissa. Ei ihme jos ottaa huomioon millaisessa asennossa tuossa pienellä sohvalla joutuu nukkumaan.

Ei se mua tietenkään haitannut. Illalla kun meillä oli mennyt aika myöhään siinä leffaa katsoessa, niin Tae oli päättänyt jäädä meille yöksi. Olin tottakai tarjoutunut nukkumaan sohvalla ettei Taen tarvitsisi. Aluksi se oli pannut vastaan ja sanonut että voisi ihan hyvin nukkua vaikka lattialla eikä sillä ollut niin väliä, mutta suostui lopulta, kun molempia taisi väsyttää aika paljon eikä siitä jaksanut alkaa vääntämään. Olisinhan mä mielelläni nukkunut Taen vieressäkin, mutta en kehdannut edes ehdottaa sitä. En halunnut pilata tätä etenemällä liian nopeasti.

Yleensä mun suhteet on lähtenyt just siitä kun kännissä päädyn sänkyyn jonkun kanssa hakien ehkä jotain helpotusta mun paskaan oloon. Todellisuudessa niistä suhteista ei saanut irti mitään muuta kun fuckboyn maineen, josta mulla onkin vähän huono omatunto. Tällä kertaa halusin tehdä kaiken toisin.

Astelin unisena keittiöön hieroen silmiäni unihiekasta. Matkalla kurkkasin varovasti makuuhuoneeseen, jossa Taehyung edelleen nukkui sikeästi. Kello näytti 8.45. Kouluhan mulla olis jo alkanut ja niin varmaan taellakin, mutta en mä sitä sen takia halua herättää. Antaa nyt nukkua.

Mitä jos mä keittäisin kahvin Taelle? Vai juokohan se edes kahvia? Ehkä on parempi ottaa sen verran varman päälle ja tehdä vaan kaakao. Kuka nyt ei kaakaosta tykkäis.

Eilen oli moni asia selvinnyt mutta moni asia oli myös jäänyt vaivaamaan mieltäni. Ehkä päällimmäisenä aihe josta haluaisin kovasti kysyä Taelta, mutta en yksinkertaisesti tiedä miten sen saisi tuotua esille tarpeeksi hienovaraisesti. Siinä taelle lähetetyssä kirjeessä oli ollut yksi lause joka pyöri mielessäni.

'Ne puhuu että oisit viillellytkin'

Voiko se olla totta? En tullut koskaan ajatelleeksi siinä kun selitin niitä omia ongelmiani, että entä jos sillä itsellään on mielenterveyden kanssa jotain huonosti. Tuo on tosiaan niin arka aihe, joten en tiedä pitäisikö edes yrittää kysyä. Ja sehän saattaa olla vain provosointia enkä mä voi tietää perustuuko se lause mihinkään tosiasiaan. Silti se jäi vaivaamaan.

Höyryävän kuuma kaakao olikin pian valmis mutta tae taisi vieläkin vedellä hirsiä. Mitäs mä nyt? Vienkö mä tän vaan sille ja herätän sen? Jos vaan jätän tän siihen yöpöydälle ja se saa juoda sitten kun herää. Ehkä olis parempi herättää se ettei kaakao jäähdy. Se on parempaa kuumana.

Kurkistin ensin ovesta sisään. Jep. Nukkuu vielä. Varovasti vein kaakaon yöpöydälle varoen läikyttämästä sitä. Muki oli tullut aika täyteen.

On se kyllä suloinen! Katsoin lumoutuneena toista, joka nukkui hiukset suloisesti pörrössä. Suortuvat peittivät osittain tämän kauniit silmät, jotka nyt olivat tietysti kiinni. Täytyi ihan toden teolla yrittää hillitä itseäni, etten olisi kiljunut kuin teinityttö.

Istuuduin sängyn reunalle tämän viereen. Sipaisin sormella tämän hiuksia hieman sivuun niin, että näin tuon täydelliset kasvot. Liu'utin sormeani hellästi tämän poskea pitkin leukaan ja hipaisin peukalolla tuon huulia. 'On se kaunis' henkäisin melkein ääneen.