Detention With Malfoy - Drarry

Kylmä yö

"Harry, tuolla on joku!" Malfoy huikkasi ja veti minut syrjään. Tönäisin luihuisen pois edestäni nähdäkseni, kuka kyseinen henkilö on. Malfoy mulkaisi minua pahasti ja hiipi kannoillani lähemmäs tuota nuorta oppilasta.

"Voidaanko me mennä kysymään-" aloitin, mutta Malfoy keskeytti minut.

"-ei voida. Jos se näkee meidät, se arvaa heti, että me ei kuuluta tänne."

"Mitä sitten?" Tuhahdin ja marssin oppilaan luokse. Kosketin häntä olkapäästä. "Moi, me ollaan Dracon kanssa totuutta ja tehtävää ja mä sain tehtävän kysyä sulta peruskysymyksiä." Silloin oppilas käänsi kasvot meihin päin.

Isä? Hän tosiaan on isäni. Mustat pörröiset hiukset, pyöreät silmälasit, samanlainen flanelli paita päällä. Se on hänen paidoista ainoa, mikä minulla on tallessa matkalaukussa normaalissa elämässä.

"Ootteko te muka kuudesluokkalaisia?"

"Ei vaan vitos."

"Ai, no sitten ei oo ihme, että en tunne teitä. Kysy ne kysymykset nopeesti niin mä voin jatkaa mun hommia."

"Mitä sä olit tekemässä?" Kysyin isältäni.

"Ei kuulu sulle. Tuleeko niitä vai ei? Mulla ei oo koko iltaa aikaa."

Onko isäni todella tällainen? Kalkaros taitaa olla sittenkin oikeassa hänestä. Malfoy tökkäsi minua kylkeen, jotta tajuaisin jatkaa puhumista.

"Niin joo, sano mikä päivämäärä tänään on. Vuodesta alkaen."

"Onpa teillä hupaisa peli", Isä sanoi ilottomasti. "Nyt on neljästoista päivä tammikuuta ja vuosi on tuhat yhdeksänsataa seitsemänkymmentäkuusi. Oliko vielä muuta?"

"Ei", Malfoy sanoi ennen kuin ehdin aukaista edes suuni. Hän tarttui kädestäni kiinni ja veti minut nurkan taakse. "Miks sä yritit tehdä tuttavuutta ton tyypin kanssa?"

"Koska se on mun isä", sanoin pyyhkien kyyneleitä poskiltani.

Malfoy tarkkaili minua hetken päästä varpaisiin. Sen jälkeen en nähnyt enää mitään vaan tunsin jonkun halaavan minua. Vastasin halaukseen kömpelösti takaisin.

Miksi tämä tuntuu näin hyvältä?

Malfoy irrottautui halauksesta raapien niskaa naama punaisena. "Ehkä meidän pitäisi vaan mennä etsimään joku paikka missä yöpyä. Jatketaan huomenna."

Nyökkäsin tälle ja lähdimme astelemaan kohti luihuisten oleskeluhuonetta.

***

"Tässä on joku vanha vaatekomero, aika tilava kaikenlisäks", Malfoy aukaisi komeron oven. Komerossa nukkuminen ei ollut minulle lainkaan vierasta. "Tää taitaa olla sulle aika tuttua lapsuudesta vai mitä?"

"Mistä sä tiedät, että mä nukuin portaiden alla?"

"Mulla on korvat", Malfoy virnisti ja alkoi kasata keskelle komeroa isoa möykkyä vanhoista kaavuista.

Itse aloin etsiä isoja viittoja, jotka voisivat toimia peittoina tulevana yönä. Lopulta löysinkin kaksi lähes samankokoista mustaa viittaa. Ojensin toisen Malfoylle ja pienemmän viitan otin itselleni, koska olinhan minä lyhyempi mitä luihuinen. Asetuimme makaamaan sen möykyn päälle, minkä Malfoy oli äsken kasannut lattialle. Näin kuinka Malfoy laittoi heti silmät kiinni sillä hän makasi selällään. Itse käänsin toiselle kyljen ja yritin saada unen päästä kiinni kuitenkaan siinä onnistumatta. Huone oli sen verran kylmä, että ei siellä voinut nukahtaa. Tärisin kylmyydestä sekä suustani tuli höyryä aina kun aukaisin sen.

"Teetkö sä kuolemaa?" Malfoy kysyi yhtäkkiä.

Käännyin selälleni katse katossa. "Melkein." Tunsin blondin katseen sivusilmällä.

"Sun huulet on aivan siniset", Malfoy ilmoitti. Aivastin pienesti, jolloin blondi huokaisi. "Tule tänne", hän levitti kädet ja raotti isompaa viittaa. Katsoin häntä hölmistyneenä. "Aiotko sä jäätyä tulevana yönä lumiukoksi vai tuutko sä tänne lämpimään?"

Silloin hivuttauduin toisen vatsaan kiinni selkä edellä. Malfoy laski käden minun ympärille viitta mukana. Hän rutisti minua kuin halinallea, joka kieltämättä tuntui hyvältä. "Onko parempi?" Hän rikkoi hiljaisuuden.

"On, kiitos", sanoin, johon pidempi vain tuhahti jotain.