Detention With Malfoy - Drarry

Yksin

Heräsin Dracon päältä. Nousin ylös ja käteni oli aivan puutunut. Se oli nimittäin ollut koko yön Dracon selän alla. Yritin saada kättäni virkoamaan, kun Draco heräsi myös. Hän ravisteli jalkojaan. Ilmeisesti nekin olivat putuneet, Dracon ilmeestä päätellen. 

"Meidän pitäisi saada kulutettua vielä yksi päivä täällä komerossa", huomautin haukotusten välistä. 

"Se menee nopeasti, jos me vain keksimme jotain tekemistä."

"Yllätys."

"Onko neidillä jotain erityistä ideaa tulevalle päivälle?" Draco kysyi ja kumarsi herrasmiesmäisesti.

"Itseasiassa on."

"Mikä se on?"

En itsekkään tiennyt. Tai tiesin, mutta olisi ollut todella idioottimaista sanoa se ääneen. Mitä minä nyt? "Ömm, mä ajattelin vaan loikoilla tässä."

Draco nyökkäsi hämmentyneenä. "Se ei ole kyllä mitenkään erityistä, mutta jos kerran neiti vaatii niin", Draco sanoi ja tuli lähemmäksi minua. 

Minulla meni kylmät väreet pitkin kehoani, mitä lähemmäksi Draco tuli. Käännyin selin häneenp ja hän laski käden minun ympärille, lepämään vatsani päälle. Olisin voinut maata siinä ikuisuuden, mutta tajusin, että olimme vain kavereita tai emme välttämättä sitäkään ja nyt me tässä maataan lusikassa. Irrottauduin otteesta. Minua alkoi ahdistamaan. Enhän minä makaa Ronin tai Hermionenkaan kanssa näin vaikka ollaan parhaita ystäviä. Miksi sitten makaan Dracon kanssa? Ja miksi me ollaan suudeltu nyt muutaman kerran. Ei tämä normaalia vihollisuutta ole. 

"Mikä tuli?" Draco kysyi ja kuulin äänensävyssä hivenen huolestuneisuutta.

En katsonut häneenpäin. "Miksi me tehdään näin?"

"Mitä sä tarkotat?"

"Miksi me maataan kuin rakastavaiset ja suudellaan toisia aina tilaisuuden tullen. Emmehän me ole yhdessä", sanoin asian niin suoraan kun vain pystyi.

"Haittaako se sua?"

"Ei. Se siinä juuri onkin. Mä pidän siitä. Enkä mä saisi."

Draco nousi istumaan ja lkasi päätään niin että näki kasvoni. "Mä pidän siitä myös. Musta se olisi reilua, jos me kerran tykätään toistemme halailusta ja pussailusta niin kai me voidaan sitä jatkaa?"

Kohautin olkiani. "Mutta entä se sun ihastus?"

"Mikä- ai se. Tuskin sitä haittaa", Draco sanoi heilauttaen kättään huolettomasti. 

Katsoin häntä merkillisesti ja nousin itsekin istumaan kasvotusten Dracon kanssa. "Olenko- tykkäätkö- kuka se on?" Sain viimein sanotuksi.

"Kappas kello on aika paljon. Mennään hakemaan ruokaa. Mulla alkaa olla nälkä", Draco sano ja nousi ylös.

"Se on minä."

Draco pysähtyi niille sijoille. Hän käänsi päänsä hitaasti minua kohti. "Mistä niin päättelit?"

"Sä hommasit itselles jälki-istuntoa, koska mäkin sain. Sä oot koko ajan mussa aivan kiinni. Sä otit itsees joka kerta kun mollasin sun ulkonäköä tai luonnetta. Sä oot joka tilaisuuden tullen yrittänyt pussata mua. Sä autoit mua sillon, kun meinasin jäätyä. Sillon humalassa sä kerroit miten söpö oon etkä päästäny musta irti. Ja täällä komerossa oleskelu ei oo haitannu sua yhtään niin paljon mitä mua", sanoin kaiken minkä muistin.

"Ryhdy aikuisena salapoliisiksi", Draco huikkasi.

"Onko se totta?"

"Tykkäätkö sä musta?"

"Älä aina esitä kysysmyksiä kysymysten perään!" 

"On. On se totta. Ootko nyt tyytyväinen? Nyt meet nauramaan sun kavereides kanssa sille miten Malfoy tykkää Potterista ja asetat mut naurunalaiseksi ja kohta koko koulu välttelee mua, koska nekin alkaa ajattelemaan, että tykkään niistä, koska esitän ilkeää niille", Draco sanoi itku kurkussa.

Katsoin häntä hämmentyneenä. Nousin seisomaan ja kävelin hitaasti toisen luokse. Asetin kädet Dracon poskille ja pyyhin muutaman kyyneleen hänen silmäkulmasta, jotka olivat ilmestyneet siihen äsken. "En mä aio sua pilkata. Miksi mä tekisin niin? Et sä ansaitse sellaista kohtelua keneltäkään", sanoin melkein kuiskaten. 

Draco räpytteli silmiään katse katossa yrittäen saada alkavan itkun lopetettua. 

"Tule tänne", levitin kädet halaukseen, johon Draco käpertyi. Hän nyyhkytti olkaani vasten. Taputin häntä hellästi selästä selästä. "Anteeksi. Mä oon ollu aivan kusipää sulle."

"Itse mä aiheutin sen", Draco sanoi, joka totta tosiaan on totta.

"Mutta silti, se oli lapsellista jatkaa vihoittelua, kun sä yritit tehdä tuttavuutta mun kanssa."

Draco irrottautui halauksesta ja pyyhki kyyneleet. Katsoin olkapäätäni, joka oli märkä. "Mä en kaipaa sääliä vaikka tää ihastuminen onkin yksipuolista", Draco sanoi yhtäkkiä. 

"En mä sua sääli."

"Sä oot antanu hyvin selvästi mun ymmärtää, että sä et halua olla mun kanssa missään tekemisissä."

"Se ei pidä paikkaa. Mä vaan- mä aloin huomaamaan miten mä aloin yhtäkkiä tykkäämään susta enemmän kuin kaverina. Ja mä en ollut valmis ihastumaan mun viholliseen." 

"Sä keksit ton."

"Miten niin keksin? Jos mä en tykkäis susta mä en olis suudellu sua takasin", sanoin topakasti. Dracolla on todella huono itsetunto. 

Draco vain pudisti päätään. "Mä haluan olla hetken yksin."

Nyökkäsin ja lähdin komerosta pois vetäen rohkelikon kaavun pääni päälle.