Detention With Malfoy - Drarry

Älä tapa

Juoksin niin kovaa kuin pystyin kohti komeroa, jossa piileskelimme. Moni oppilas säikähti meitä ja kiljaisi niin kovaa, että se vihloi vielä pitkään korviani. Näin hämähäkkinä, äänet ja tömähdykset tuntuvat kaksikertaa suuremmilta mitä ne todellisuudessa on. 

Matkaa olisi enää yksi lyhyt käytävä. Sen jälkeen kulman takana komero sijaitsee. Draco alkoi valittamaan selässäni kuinka en juossut tasaisesti. En välittänyt hänestä vaan jatkoin juoksemista. Silloin takaani kuului paukaus ja tuulen vire heitti meitä vähän eteenpäin. Vilkaisin taakseni ja näin kuinka Voro oli lyönyt lehdellä taaksemme. Hän katsoi minua suoraan sieluun ja löi taas. Onneksi sekin meni ohi. 

Juoksin niin kovaa kun vain pääsin. Viimein olin ovella ja livahdin sen alle Draco edelleen selässäni. Draco hyppäsi selästäni pois ja kipitti piiloon peiton sisään ja aivan hetkessä palauduimme taas ihmisiksi. 

"Mikä sun isää riivaa!?" Draco älähti heti. Kohautin olkapäitäni. Olin yhtä pettynyt häneen. En olisi ikinä osannut kuvitella hänen olevan tuollainen. Silloin Draco laski kädet ympärilleni. Säikähdin tämän elettä. "Sä itket", Draco totesi. 

En edes ollut tajunnut sitä. Pyyhin kyyneleeni pois ja käänsin kasvoni Dracoon. "Mä- mä vaan haluan takaisin Hermionen ja Ronin luokse", keksin hätävaleen. 

"Olenko mä niin kauhea?"

"Et, ei se susta johdu vaan-"

Draco suukotti poskeani. "Mä vaan härnäsin sua höpsö."

Anteeksi mitä?! Suukottiko Draco juuri poskeani ja kutsui sen päälle minua höpsöksi? Kumpi tässä nyt on seonnut? 

Draco päästi minusta irti ja heittääntyi makaamaan vuoteelleen. Menin hänen viereen varovaisesti. "Mulla on ehkä idea miten päästään takaisin tulevaisuuteen", sanoin.

"Kerro heti."

"Mennään samaan kello aikaan kirjastoon sen kirjan kanssa ja tehdään kaikki aivan samalla tavalla niin kuin me tehtiin sillon."

Draco hypähti ilmaan. "Miksi me ei aiemmin tajuttu sitä! Sä olet nero Harry!" Draco hihkaisi veti minut seisomaan. Hän piti käsiään kasvoillani ja pussasi minua suoraan suulle. Sen tehtyään Draco päästi minusta irti ja katsoi minua suurilla silmillä. Ihme etteivät ne pudonneet päästä. 

 Se kaikki tapahtui niin nopeasti etten kerennyt sisäistää koko asiaa. Otin hänen niskan takaa kiinni ja suutelin häntä nyt itse. Kaduin tekoani samantien, mutta Draco vastasi siihen oitis. Se tuntui mahtavalta. Draco otti kielen peliin, jonka seuraukesna suudelmasta tuli paljon tunteikkaampaa.