Joleksi

Luku 65

Joel nojasi päätään auton ikkunaan, Aleksin ajaessa vieressä. He olivat matkalla studiolle. Viime treeneistä oli kulunut neljä päivää. Oli jo korkea aika ottaa itseään niskasta kiinni, ja tehdä muutakin, kuin lahota ihan kokonaan kiinni sängyn patjaan, tai sohvaan. Aleksi kaartoi hetkeä myöhemmin autolla studion parkkipaikalle, ja pysäköi ruutuun. Tuo irroitti avaimet virtalukosta, ja kiersi auton toiselle puolelle, avaten oven Joelille, joka nousi autosta. Tuo katsoi Aleksia hymyillen huvittuneena.

Heidän päästessään studioon sisään, siellä oli käynnissä kova puheensorina. Aleksi tunnisti äänien kuuluvan Nikolle ja Joonakselle. He potkivat Joelin kanssa kengät jaloistaan, ja ottivat takit pois.
"Joel, oota.", Aleksi sanoi kun Joel lähti jo kohti ovea. Joel kääntyi hämmentyneenä katsomaan Aleksia, ja palasi tuon luo.
"Sitä vaan et... Mä rakastan sua.", Aleksi sanoi kuiskaten, ja suuteli Joelia huulille tuon vastatessa suudelmaan heti.
"Mäkin sua rakas.", Joel kuiskasi, napaten sitten Aleksia kädestä, ja lähti viemään tuota kohti studiotiloja. Heidän päästyä sisälle, kaikki muut olivat jo siellä.

"Ai sieltä ne meidän kyyhkyläiset saapuu. Eihän teitä odotettu, ku mitä... Vartti enintään.", Joonas sanoi, mutta vaikeni kun sai Joelilta murhaavan katseen. Aleksi kävi istumaan hänelle tavalliseen tapaansa työpöytänsä ääreen, penkille. Tuo alkoi käynnistellä konetta, ja erilaisia ohjelmia. Joel ei enään pysynyt perässä, mitä ihmettä tuo edes teki, muttei antanut sen haitata. Riitti, että Aleksi tiesi, mitä ihmettä hän oli tekemässä.
"Hei Ale? Haluuks?", Joelin kysyvä ääni kuului Aleksin selän takaa. Aleksi kääntyi ympäri tuolillaan, ja näki Joelin edessään kädessään kaksi tölkkiä bisseä, joista toinen oli Aleksille. Tuo otti bissen, ja avasi sen, ottaen pienen kulauksen.

5 tuntia myöhemmin

Treenien päättyttyä, Joel nousi auton rattiin, Aleksin istuessa Joelin viereen, pelkääjänpaikalle. He olivat menossa kaupan kautta kotiin, sillä kaapit olivat tyhjillään, ja ne tarvitsivat täydennystä. Lisäksi Aleksi ostaisi Rillallekin lisää koiranruokaa, sekä puruluita. Joel kaartoi kaupan parkkipaikalle, ja he kävelivät sisään kaupan ovista. Joel otti kärryt, lähtien kävelemään Aleksi vierellään ruokahyllyjä kohti, Aleksin lukiessa ostoslistaa ääneen Joelille matkalla.

"Mennääks nyt hakee ne Rillan ruoat? Koiranruokahylly ei oo kaukana. Sama hakee ne nyt samalla kerralla, kun ollaan tässä parin metrin päässä.", Aleksi ehdotti ja Joel suostui. He jatkoivat matkaansa koiranruokahyllylle, mistä Aleksi valikoi koiralleen ruoat, puruluita, ja muutamia muita herkkuja, mistä Rilla piti kovasti.

"Rilla tulee nii tykkää noista.", Joel sanoi tarkoittaen Aleksin valikoimaa pussillista koiran herkkupalleroita. Aleksi hymyili vähän, sillä tiesi Joelin olevan oikeassa. Maksettuaan ostokset, ja pakattuaan ne muovipusseihin, he lähtivät jatkamaan matkaansa kohti kotia. Aleksi tiesi, että hänen pitäisi käyttää Rilla tarpeilla, ja samalla hiukan pidemmällä iltalenkillä, kun he pääsisivät kotiinsa asti.

Kotona

"Joel! Mä meen Rillan kaa vielä lenkille, laitaks sä nää ostokset?", Aleksi kysyi korottaen vähän ääntään, sillä Joel oli makuuhuoneessa vaihtamassa vaatteita.
"Juu toki, mee vaa. Ennen, kuin Rilla pissii sisälle. Uskon että sua ei huvita siivoo niitä.", Joel vastasi äänessään huvittunut sävy. Aleksi pyöräytti huvittuneena silmiään, ja nappasi Rillan hihnaan. Hän kävi hakemassa vielä makuuhuoneesta kuulokkeensa, ja laittoi ne korvilleen. Samalla Aleksi painoi nopean suukon Joelin huulille, ja lähti sitten Rillan kanssa ulos, jättäen Joelin purkamaan ostoskasseja kaappeihin.

Aleksin ollessa lenkillä Rillan kanssa, Joel lämmitti heille pakastepizzat. Hän myös laittoi Rillalle tuoretta ruokaa ja vaihtoi lämmenneen veden raikkaaseen. Kun Aleksi tuli kotiin, hän nappasi Rillan hihnan irti koiran pannasta, kun oli saanut oven perässään kiinni. Rilla kipitti keittiöön juomaan. Joel käveli Aleksin luokse eteiseen, nostettuaan pitsat uunista jäähtymään viileän hellan päälle.
"Mä lämmitin ne meidän pakastepitsat iltapalaks.", Joel sanoi ja katsoi Aleksia. Aleksi hymyili, ja suuteli Joelia nopeasti.
"Mä tuun syömään, mutta käväsen eka suihkussa.", Aleksi sanoi hymyillen.

Joel nyökkäsi, ja päästi Aleksin suihkuun pesemään itsensä, ja istuuntui sohvalle odottamaan. Joel saikin pian seuraa, kun Rilla kapusi itsensä sohvalle Joelin syliin.
"Hei Rilla. Aleksi meni suihkuun, ei se kaukana ole.", Joel sanoi lempeästi koiralle, ja silitti sen pehmoista turkkia. Hetkeä myöhemmin Aleksi käveli olohuoneeseen, ja tuon hiuksista valui vettä, vaikka Aleksi oli puristanutkin enimmät vedet hiuksistaan lattiakaivoon.
"Kenelle sä täällä puhut?", Aleksi kysyi huvittuneena ja suukotti Joelia hiuksiin.
"Juttelin Rillan kanssa.", Joel vastasi hymyillen, ja näki Aleksinkin hymyilevän.

Hetkeä myöhemmin, kun Aleksi oli saanut vaatteet päälleen, he istuuntuivat keittiönpöydän ääreen syömään heidän ostamiaan iltapalaksi tarkoitettuja pitsoja. Aleksi ja Joel keskustelivat kaikesta maan ja taivaan väliltä samalla syöden pitsaansa. Välillä Aleksi saattoi myös nauraa Joelin jutuille, joilla ei tuntunut olevan minkäänlaista järkeä. Tosin, se ei haitannut Aleksia yhtään. Hän tulisi aina rakastamaan Joelia, eikä mikään tai kukaan voisi muuttaa sitä.