.4. Ollaan hetki näin

229 6 7
                                    

/Dracon pov:/

Harry irrottautui suudelmasta ja katsoi minua kauniisti. Ihan kuin kaikki riidat ja huonot muistot olisivat lipuneet pois kun tunsin tuon pojan huulet omillani.

"Meidän pitää nousta" Harry sanoo keskeyttäen ajatukseni.
"Ei, ei vielä. Oon ihan rikki." Sanon anovasti. Mä tosiaan olin rikki.
"Vai niin. Meninkö mä liian lujaa sun makuun." Harry vitsaili.
"Ehkä. Mähän sanoin että älä oo liian raju."
"Anteeks rakas, mutta mä en muistanu."
"Jaaha" leikki mökötän
Näen silmäkulmasta kuinka Harry tulee lähemmäs katsomaan suutuinko minä. Hän tulee vielä lähemmäs ja vielä vähän kunnes hän oli ihan kymmenen sentin päässä minusta.

"Suutuitko sinä? Draco? Dracoo o???"
En voi muuta kuin hymyillä, hän on niin ihana.
"En suuttunu. Ei mitään hätää."
"Ei saa esittää" Harry tuhahtaa
"Okei, muistan sitten ensi kerralla." Sanon naurahtaen.

Harry nousi ylös sängystä ja käveli kohti suihkua.

"Nouse säki ylös nii mennää pesulle. Varmaan haluut myös siistiytyä?" Sanoi Harry
"Joo mä nousen, mutta sillä ehdolla että sä kannat mut." sanoin virnistäen.
"Vai niin" hän tuhahti

Harry käveli luokseni ja laittoi toisen kätensä minun selälle ja toisen jalkoihin. Kiedoin kädet hänen kaulan ympärille jotta en tipahda. Hän nosti minut ja vei kylppäriin.
Hän laski minut kylpyhuoneenpöydälle istumaan ja tuijotti minun kaulassa olevia mustelmia.

"Olen ylpeä työstäni" hän sanoi osoittaen fritsuja.
"Hyss" Sihahdin

Suutelin Harryn kaulaa ja painoin pääni hänen aataminomenan kohdalle.

"Mennään suihkuun" Harry sipisee.
"Ei ollaan hetki näin. Jooko?" sanoin pyytävällä tavalla.
"Me ollaan ihan hiessä. Ja mulla ainaki on limane olo." Harry tokaisee.
"No nii mullaki, mutta mä tarvii tätä nyt" Sanoin hänen kaulansa uumenista.
"Me voidaan pitää hauskaa suihkussaki tai sen jälkeen." Harry valitti turhautuneena.
"Pitää hauskaa? Tarkotin halailua ja pussailua. En panemista!" Tuhahdin
"Aa, okei."

Harry nostaa minut seisomaan lattialle ja menee itse ensin suihkuun. Minä jäin hetkeksi katsomaan kun vesi virtasi hänen kehoaan pitkin.

Kuin veri joka virtaa päästä naamaa pitkin leualle ja siitä kaulalle.
Harry on kuin taideteos joka voi helposti mennä rikki kun se putoaa. Kuin historiallinen kivi patsas.

Kävelin suihkuun ja otin Harryn kädestä kiinni ja katsoin siinä näkyviä verisuonia.
Katson Harryyn päin ja hän katsoo takaisin. Hän ottaa toisella kädellä minun leuasta kiinni tukien sitä kahdella sormella.
"Olet liian söpö" Harry sanoo hiljaa tutkiessaan minun kasvoja.
Harry kurottuu lähemmäs ja suutelee minun huulia hennosti. Vastaan siihen innokkaasti, mutta en liian kuitenkaan.
Harry irtautuu suudelmasta ja katsoo minua silmiin.
"Aijotko sinä sanoa tästä kellekkään?" Hän kysyy
"Ai meidän parisuhteesta?" kysyin
"Niin"
"Varmaan parhaillekavereilleni eli Zabinille ja Parkkissonille" sanon hiljaa.
Kuulen kuinka Harry tuhahtaa.
"Parkkisson se rääkyvä ämmä, miksi sille?" Harry ärähtää
"Hän on minun hyvä kaveri. En tahdo että tämä pysyy häneltä salassa..." vastaan vielä hiljempaa.
"Selvä. Kerro kelle haluat. Mutta minä menen nyt pukemaan." Harry sanoo ja lähti pois suihkusta jättäen minut sinne yksin.
Sammutin nopeasti suihkun ja lähdin Harryn perään.

Kun menin meidän huoneeseen näin Harryn laittamassa housuihin vyötä.

"Harry?" Sanon melkein sipisten.
Hän esittää kuin hän ei kuulisikaan.
"Harry?" sanoin vielä vähän kovemmalla äänellä. Mutta ei mitään.
"Harry!" Huusin hänelle
"Mitä?! Mitä?! Mitä?!" Harry huusi minulle kurkku suorana.
Säikähdin yhtäkkistä kovaa ääntä.
Harryn katseesta kaikkoaa melkein heti viha ja muuttu järkytykseksi.
"Anteeksi, rakas. Anteeksi..." Harry sanoi anovasti.
Katsoin häntä silmiin ja sitten hänen paljasta torsoa ja sitten taas hänen silmiin. Kävelin nopeasti hänen luokseen ja halasin häntä tiukasti.
Hän halasi minua nopeasti takaisin. Hänen käden kietoutuivat minun lantiolle niin vahvasti ja ihanasti.

"Anteeksi kun huusin. En vain luota siihen tyttöön" Harry selitti hiljaa.
"Ei se mitään. Saat huutaa minulle jos se auttaa jotenkin johonkin." Sanoin
"En mä tahdo huutaa sulle. Anteeksi" Harry pahoittelee
"Sanoin jo että ei se mitään" Sanoin turhautuneena samalla kun painoin päätäni hänen rintakehään.
"SE EI OLE OKEI! MÄ EN SAA HUUTAA...sulle...." Harry hiljenee ja kääntyi minua kohti.

/Harryn pov:/

Tunnen kuinka Draco tiukentaa otteensa minun paidasta kun huusin vahingossa hänelle.
Miksi minun pitää olla niin hermoheikko?

"Anteeksi, rakas." Sanon hiljaa
"Joo ymmärrän että et olisi halunnut huutaa mutta vahinkoja sattu-" Dracon lause jäi kesken kun ovelta kuuluu koputus.
"Kumpi avaa?" minä kysyin.
"Sinä mulla ei oo viel mitään vaatteita" Draco sanoo hätääntyneenä.

Katson kun Draco kipittää nopeasti kylpyhuoneeseen piiloon.

Kävelen ovelle ja tartun ovenkahvasta kiinni. Vedän syvään henkeä ja avaan oven. Järkytyin kun näin ovella olevan.-

Heh hei! Tästä luvusta tuli iha sairaan lyhyt anteeks siitä.
En tiiä millon tulee uus osa mut joo.
Eli tää tarina on vähän spicy, Harrylla on vihanhallinta ongelmia ja muuta paskaa.
Mutta mä jatkan matkaa Vaasaan MOIKKAA! <3

~vitun kusipää, suutele mua~!Drarry! Where stories live. Discover now