~vitun kusipää, suutele mua~!Drarry!

.7. Hän on...minun poikaystävä

/Dracon pov:/

Harryn luokse juossut oli yllästys yllätys Diggory.

"Harry, miten meni tunti?" Hän kysyy Harryltä.
"Ihan hyvin. Entä sulla?" Harry hymyilee.
"Hyvin" Diggory sanoo hymyillessään "hurmaavaa" hammashymyään.
"Aa, joo. Moi, Malfoy." Diggoryn hymyhyytyy kuin seinään.
"Mo" Sanon vihaisesti.

Tunnelma on muuttunut hilpeästä heti kireään kun Diggory pilasi kaiken.
Minun ja Harryn kaksinkeskeinen hetki ja hän tulee siihen sähläämään.

"Ööm syödäänkö kolmistaan?" Harry kysyy heti huomatessaan tilanteen.
"Mä en halua" Diggory sanoo tuijottaen minua samalla häijysti.
"Eiks me jäätäis kiinni?" Kuiskaan Harryn korvaan.
"Nii totta" Harry mumisee.
"Ai mikä on totta?" Diggory kysyy meiltä.
"Ei mikään sulle kuuluva." Sihisen hänelle kuin käärme. Olenhan luihuinen:D.

Käveltiin kolmistaan kohti suurtasalia olimme liian hiljaa. Tahtoin puhua Harrylle mutta varmana Diggory puhuu silloin päälle.

"Moi, Draco!" takaamme tullut Blaise huikkaa.
"Moi!" Tervehdin takaisin.
"Miks sä oot noitten kaa?" Blaise kysyy vähän inhoten.
"Koska..Öö..Mä ja Harry käveltiin kahdestaan suoraan tunnilta kunnes toi puuskupuhi tuli häiritsee. Ja nyt me kävellään kolmistaan." sanon vääntäen niin tekohymyn kun voin.
"Ookei.. Mut kumminki syyään kolmistaan Pansyn kanssa niinku aina. Mä voin antaa sulle lukkarin jos tahot." Blaise selittää
"Joo, käy mainiosti." Sanon nauraen sarkastisesti.

"Öö siis, sä vaan jätät meidät ton takia?" Harry kysyy vihaisesti.
"Joo? Niinhän mä aina oon tehny." Sanon hämmentyneesti. Siis mä olisin palavasti tahtonu syyä Harryn kanssa mut sit Diggory ois taas tullu häiritsee.
"Vai niin. No, pidä hauskaa." Harry sanoo ärtyneesti.
"Joo mä pidän" vastaan haikeasti.

Oltiin istumassa luihuisten pöydässä. Blaise oli antanut minulle juuri lukkarin. Tän ruokailun jälkeen mulla on vain yksi hypäri ja sit loppuu. Onneks on lyhyt päivä. Vaikka tää onkin eka päivä, mutta mulla jää enemmän aikaa puhua Harrylle illalla. Jos siis Diggory ei pilaa mitään.

Katsoin puuskupuhien pöytään jossa istui kaikki puuskupuhilaiset ja Harry.
Vituttavaa. Diggory istuu liian lähellä Harryä. Mun Harryä.

/Cedricin pov:/

Harry tuli istumaan puuskupuhilaisten pöytään. Jes!
Hän istui tietenkin minun vieressä.

Laiton käden hänen reidelle. Hän kääntyi katsomaan minua.
Nuo silmät, kuin säihkyvät smaragdit. Hän on niin komea. Tahdon suudella häntä. Mutta en voi. Joten pakko mennä jonnekkin rauhalliseen paikkaan.

"Harry, mentäisiinkö vessaan?" kuiskaan kysymyksen hänen korvaan.
"Miksi?" hän kysyy
Katson häntä silmiin sitten huulia sitten taas silmiä.
Hän näyttää älyävän asian ja hymyilee.
Nousen pois pöydästä ja lähden kohti käytäviä.

Kun kävelin käytävää kuulin kuinka suurensalin ovi aukesi.
Katsoin taakseni ja näin Harryn, hymy kasvoillaa.

"Hei Ced" Harry sanoo tullessaan vierelleni.
"Moikka" sanon takaisin.

Ilman mitään muuta sanomatta aloimme kävellä kohti vessoja.

Vessoilla

Kun saavuimme vessoille ja olin saanut oven lukkoon, suutelin melkein heti Harryä. Vaikka siitä ei ole kauaa kun suutelin häntä se tuntui ikuisuudelta.

"Etkö pysyny hetkeäkään erossa minusta?" Harry naurahtaa.
"En" Sanon vauvotteluäänellä.
"Vai niin" Harry vastaa ja suutelee minua uudestaan.