~vitun kusipää, suutele mua~!Drarry!

.13. Harryn pitäisi päättää

/Harryn pov:/

Olin Cedricin kanssa kirjastossa.
Istumme yhden pöydän ääressä ja vain juttelimme.

"Ette näköjään pysy erossa toisistanne." Cedric sanoi vähän vihaisesti ja tuijotti minun kaulaa.
"Hei, cmoon. Ei se noin kamalaa ole." Vastasin kärttyisenä.
"Onhan se kamalaa. Ihminen ketä mä oon rakastanu jo neljä vuotta on jonkun toisen kanssa." Cedric ärähti huuto kuiskaten.
"Voiko sitä sanoo rakastamiseks jos sä suutut joka ikisestä asiasta mitä mä teen, koska se oli sinun mielestä väärin." vastasin nyt itsekin vihaisesti.

Hän tuijotti minua vihaisesti kurtistaen samalla kulmiaan kysyvästi.

"Kyllä sä tiiät mitä mä tarkotan." sanoin nopeasti ja olin nousemassa seisomaan lähteäkseni mutta Cedric tarttui minua ranteesta.
"Mä en tiiä mitä sä tarkotat." hän sanoi napakasti kirentäen vain otettaan minun ranteesta.
"Saat sitten miettiä." sanoin vihaisesti ja vetäisin käteni pois hänen otteesta.

Olin kävelemässä kohti ovea mutta sitten tunsin Cedricin ottavan kiinni minun käsivarresta ja riuhtaisi minut kirjahyllyä vasten.
Hän laittoi kätensä kirjahyllyä vasten minun pään viereen.

"Muista Harry että mä tuun tekemään kaikkeni sen eteen että mä saan sut itelleni. Kokonaan itselleni." hän sanoi tuijottaen minua suoraan silmiin melkein sieluun asti.
Hänen kuuma hengitys minun ihoa vasten aiheutti kylmätväreet kulkemaan koko minun kehon läpi.

"Mut mä silti rakastan Dracoa." sanoin vähän änkyttäen.
"Sanotko sä sitä rakastamiseks jos sä alat seurustelee sun eksän kanssa samana päivänä kun sä aloit seurustelee sitä ihmistä ketä sä "rakastat" ". Hän sanoi oudolla äänensävyllä.

En ole edes miettinyt asiaa.
Mutta kyllähän minä Dracoa rakastan vai mitä.

"Sanot vain noin jotta saisit minut itsellesi." sanoin katsoen nyt lattiaa.
"Nii ja sanon myös siksi koska se on totta." Cedric sanoi tullen ihan lähelle minun kasvoja.
"Et ole aina oikeassa." vastasin katsoen häntä sivu silmällä.
"En olekkaan mutta toivon että nyt olen" hän vastasi siirtäen nyt hitaasti katseensa minun silmistä minun huuliin.

Käänsin pääni nyt ihan suoraan häntä kohti ja tuijotin häntä.
Laitoin käteni hänen kaulalle.
Hänen aataminomena liikahti kun hän nielaisi tyhjää.

"Niinkö kovasti tahdot minut itsellesi?" kysyin häneltä matalalla äänellä siirtäen katseeni hänen kaulalta hänen silmiin.
Katseemme kohtasivat. Hän ei enää tuijottanut nälkäisesti minun huulia vaan minun silmiä.
"Kyllä." hän vastasi ja tuli niin lähelle minun kasvoja että meidän huulet hipovat toisiaan.
"Vai niin" sanoin hiljaisesti.
Hän suuteli minun huulia intohimoisesti. Suutelin häntä takaisin melkein yhtä intohimoisesti.

Hän siirsi kätensä minun lantiolle ja syvensy suudelmaa.
Suudelma kesti muutaman minuutin.

Cedric vetäytyi pois ja yhdisti meidän otsat.
Haukoimme happea.
Avasin silmäni ja katsoin häntä.

Hän näytti kauniilta huulet vähän turvonneena ja posket vaaleanpunaisena.
Hänkin avasi silmät ja katsoi minua.
Hymyilin hennosti ja suutelin häntä syvästi uudelleen.

Hän laittoi sen käden joka oli kirjahyllyä vasten minun takaraivolle ja työnsi minua lähemmäs häntä.

Vetäydyin pois hänen huulilta.

"Minun pitää nyt oikeasti lähteä." sanoin vähän surullisesti.
Oisin tahtonut vielä jäädä hetkeksi.
"Eikä tarvitse. Kyllä Draco pärjää." Cedric sanoi vähän naurahtaen.
"Lupasin hänelle ettei minulla kestä kauaa." sanoin ärähtäen.
"Okei." Cedric vastasi kateellisen kuuloisena ja nojasi pöytää vasten.
"Mä lupaan myös sulle että sä saat enemmän aikaa mun kanssa huomenna." sanoin ottaen häntä kolmesta sormesta kiinni.
"Lupaathan?" hän kysyi katsoen minua koiranpentusilmillä.