At first sight

Luku10=Autokaistalla

*JOONAS*

"Siellä oli liikaa porukkaa!" Joel valitti turhautuneena.

Me oltiin jouduttu kääntymään mäkkärin ovista takaisin kun Joel oli seonnut paikalla olevien ihmisten määrästä. Se oli pakottanut meidät takaisin autoon istumaan ja ajanut autokaistalle. Se hyvä puoli tuossa oli että ruuat sai paljon nopeammin kuin tuolla sisällä ollessa. Ihan kuin se olis ollut jokin sääntö että autokaistaa suosittiin... saman hinnan ne ravintolan puolella olevat tyypit ruuistaan maksoi!

Joel oli tilannut juustoaterian isolla Spritella ja minä taas laatikollisen kananugetteja ja Fantaa. Niko oli tyytynyt pelkkään juomapuoleen ja ottanut vain ison Fantan. Sielunveli...

Mä inhosin autossa syömistä muutenkin siitä aiheutuvan sotkun takia joten unohdin suosiolla isot, sotkuiset hampurilaiset. Ei sillä et mä olisin Joelin auton puolesta pelännyt.. tämä oli muutenkin yksi suuri roskalava.. tyhjiä energiajuomatölkkejä pitkin jalkatiloja, maksamattomia parkkisakkoja ja ties mitä muuta. Lähinnä siis sillä etten mä sotkenut vaatteitani ruualla. Mä en tiennyt mitään etovampaa...

"Tässä sulle lyhyt oppimäärä Joelista. Se vihaa ihmisiä" selostin takapenkillä istuvalle Nikolle.

Toisaalta niin vihasin minäkin. En mä ollut koskaan pitänyt siitä et oli mentävä jonnekin missä tiesi jo valmiiksi about miljoonan muunkin olevan. Jännä sinänsä että me haaveiltiin maailman valloituksesta...

"Ja samalla saat todisteen siitä miten perseestä Joonas on kun sillä on nälkä" Joel huomautti.

Totta kai mulla oli nälkä! En mä tänne huvin vuoksi olis lähtenyt. Vaikka mulla tylsä elämä olikin, kyllä mä aina jotain muuta keksin kuin syömisen. Sitä paitsi ei muutamasta hullusta nugetista nälkä lähtenyt! Jos herra vihaan ihmisiä yli elämän, olisi vain suostunut tulemaan tuonne sisälle niin mä en olisi puoliksikaan näin kiukkuinen.

"Mä ymmärrän Joonasta. Ei nugeteista nälkä lähde" Niko komppasi.

Hyvä sen oli sanoa kun oli päätynyt pelkkään Fantaan. Omapa oli valintansa. Mä en ikimaailmassa olis lähtenyt Mäkkäriin vain Fantan takia.. toisaalta itsepä mä olin sitä meidän seuraan pyytänyt.

"Menkää naimisiin" Joel tuhahti päätään pudistellen.

Se oli sitten huvittava tuollaisena. Kun ei enää muutakaan vasta-argumenttia keksinyt niin jostain oli heitettävä jokin tuollainen kehiin.

"Susta tulis kyllä hyvä morsiusneito" huomautin sen suuntaan.

Ai että mä rakastin vittuilla sille takaisin. Juuri kun se kuvitteli keksivänsä jonkin nokkelan kommentin jolla saada mut hiljaiseksi, mä keksin jotain vielä fiksumpaa.

Ja jos ihan totta puhutaan, kyllä mä joskus haluaisin naimisiin. Kunhan maailma vain olisi sen verran edistyksellinen silloin ettei sitä enää jaksettaisi ihmetellä... mä kun tiesin ettei mun rinnalla alttarilla tulisi koskaan seisomaan mikään valkoiseen mekkoon pukeutunut huntupää.

"Sori Niko, tätä tää meidän kanssa on" pahoittelin takapenkin suuntaan.

Hyvä sen oli huomata heti alkutekijöissä kuinka sekaisin me kaikki oltiin. Ehtipä vielä hyvin paeta tässä kohtaa jos siltä tuntui.

"Turhaa pahoittelet, tätä on ihan hauska seurata" Niko naurahti.

Hyvä jos se ajatteli asian noin. Ainakin sopi sitten meidän sekavaan joukkoomme. Ja siitähän tässä vain oli kysymys. Ainakin tähän mennessä mä otaksuin sen viihtyneen meidän seurassa ihan hyvin. Tuskin se muuten olisi suostunut viettämään vapaa-aikaansa meidän kanssa.

"Katotaan oot sä vielä vuoden päästä samaa mieltä kun huomaat tän olevan jokapäiväistä" tokaisin huvittuneena.

Varmasti siihen kyllästyi joskus vaikka kuinka hauskana sitä alussa olisi pitänytkin. Niin ne oli muutkin kyllästyneet. Paitsi Joel ja minä...

En mä ollut pysynyt edes laskuissa siitä kuinka monet kerrat Tommi oli heittänyt meidät talvipakkasella ulos jäähdyttelemään kun vittuilu oli lähtenyt hieman käsistä. Totta kai me oltiin jatkettu lumihangessa samalla linjalla.. aina siihen asti kunnes tuli niin kylmä et oli päästävä takaisin sisälle. Tommi yritti aina kontrolloida meitä ja käski vakuutella että pystyttäis olemaan taas nätisti. Sillä aikaa Joel oli painellut jo ulko-ovesta sisälle ja lukinnut mut ulos.. se oli hyinen ilta..

Sisälle päästyäni mä olin säikäyttänyt siltä sielun pihalle ja värjännyt tussilla toisen pikkurillini mustansiniseksi. Se olisi mennyt täydestä jos Tommi ei olisi kavaltanut mua... siitä seurasi hankipaini part 2. Lopulta me oltiin halattu sovinnon eleeksi ja Joel oli pakottanut mut jäämään viereensä yöksi siitä hyvästä et oli miltei jäädyttänyt mut.

Kaikkea sitä oli tullutkin tehtyä... mutta onneksi meillä oli pääsääntöisesti aina ollut hauskaa. Ja tulisi varmasti olemaan vastaisuudessakin. 

***

Sanoja 617

Kuka samaistuu Joeliin? Minä ainakin :))