Luku 21

169 14 5
                                    

Pikkutassusta tuntui kuin hän olisi ollut jähmettyneenä paikoillaan monta kuunkiertoa. Että kun hän viimein liikahtaisi, Laikkutähti olisi kuollut vanhuuteen ja Toivo- Lumi ja Kirkaspentu olisivat jo vanhoja sotureita. Aikaa oli kuitenkin kulunut vain muutaman henkäyksen verran, kun Pikkutassu viimein otti askeleen eteenpäin. Hänen isänsä haju leijaili kaksijalkalasta monien muiden hajujen mukana. Pikkutassu ei tunnistanut muita haistamiaan kissoja. Haju oli kuitenkin hapan, mikä sai oppilaan nyrpistämään nenäänsä.

Pikkutassu vilkuili varuillaan metsän reunasta kaksijalkalaan. Hän ei kuitenkaan nähnyt tai kuullut ketään. Ainoastaan haistoi. Sitten tuuli pyörähteli taas, ja vaihtoi suuntaa. Kaksijalkalan haju katosi sen mukana, jättäen Pikkutassun yksin pähkäilemään haistamaansa.

Aurinko oli jo hävinnyt puiden taa, kun Pikkutassu viimein saapui takaisin leiriin. Hän oli kierrellyt koko illan kaksijalkalan puoleisella rajalla, muttei löytänyt pienintäkään merkkiä siitä että Roihukynsi olisi tullut myrskyklaanin puolelle.

Leirissä Pikkutassua odotti hermostunut Mustasilmä. Mestari istui suurkiven vieressä tuijottaen tiiviisti sisäänkäyntiä häntä heiluen puolelta toiselle. Mustasilmän vieressä hänelle jutteli Saarniturkki, eikä nuori kollikaan näyttänyt järin tyytyväiseltä. Pikkutassu sai välittömästi molempien katseet itseensä, kun asteli näkyviin piikkiherneiden alta. Oppilas jatkoi vastahakoisesti matkaansa kahden häntä kouluttaneen kissan luokse.

"Missä olet ollut?" Mustasilmä tivasi tuhlaamatta turhaa aikaa tervehdyksille. Pikkutassu tiesi, että mestari oli käskenyt hänen pysyä leirissä, mutta pyöräytti silti silmiään istahtaen alas. "Partioimassa" oppilas vastasi viileästi. "Ja minulla on asiaa Laikkutähdelle" hän lisäsi. Mustasilmän ilme muuttui vihaisesta uteliaaksi. "Hän on pesässään" mustavalkoinen kolli naukaisi pienen tauon jälkeen. Saarniturkki nousi seisomaan katsahtaen ystäväänsä. "Voinko tulla mukaan?" soturi kysyi Pikkutassulta. Oppilas nyökkäsi, ja kaksikko tassutti päälikön pesään.

"Sisään" kuului saniaisten takaa Pikkutassun astellessa niiden läpi. Laikkutähti istui pesässään työntäen juuri syömänsä hiiren jäänteitä kauemmas. "Kas Pikkutassu. Jäikö jokin vaivaamaan mieltäsi?" päälikkö naukaisi huomatessaan oppilaan.
Saarniturkki istahti pesän alkuosaan viestien, että oli tullut vain kuuntelemaan. Laikkutähti vilkaisi soturia ja nyökkäsi, samalla kun Pikkutassu istui alas.
"Kävin Kaksijalkalan rajalla" Pikkutassu aloitti hieman syylisenä lähdöstään leiristä. Sitten hän päätti vain keskittyä havaintoonsa, eikä niiden saamisen aikana rikottuihin sääntöihin. "Haistoin lukuisia kissoja. Niiden haju tuli kaksijalkalasta. En nähnyt ketään, mutta luulen että ryhmä on aika lähellä metsän reunaa" Pikkutassu naukui. Laikkutähti kohotti kulmiaan. "Kaksijalkalassa on aina ollut paljon kulkukissoja. Se että ne ovat ryhmittyneet on outo uutinen, mutta tuskin vaatii suurempia varusteluita" päälikkö pohti.
Pikkutassu pudisti päätään, jolloin Laikkutähti kohotti leukaansa kehottaen oppilasta jatkamaan.
"Haistoin myös Roihukynnen niiden kissojen joukossa"

Pikkutassu vaistosi, kuinka Laikkitähden niskakarvat nousivat yksitellen pystyyn. Päälikkö kuitenkin tasoitti ne taitavasti, ja piti rauhallisen ilmeensä. "Roihukynsi" Laikkutähti toisti kuin olisi tarvinnut rohkaisua uutisten uskomiseen.
"Hänestä ei ole näkynyt merkkiäkään moneen kuuhun" hän naukui. "Se tosin tarkoittaa vain sitä, että hänellä on ollut aikaa punoa ties mitä juonia Myrskyklaanin pään menoksi" Laikkutähti jatkoi. "Tässä tapauksessa kaksijalkalan kissojen ryhmittyminen on huono uutinen. Saarniturkki, kutsu Mustasilmä tänne" päälikkö naukui kääntäen katseensa ovensuussa istuvaan soturiin. Saarniturkki nyökkäsi ja hölkkäsi ulos.

Laikkutähti käänsi katseensa takaisin Pikkutassuun.
"Osaatko arvioida kuinka monta muuta kissaa siellä oli?"
"En, vain sen että heitä oli monta. Kuin kokonainen klaani" Pikkutassu vastasi pudistaen päätään. "Haju tuntui koko kaksijalkalan rajan matkalla, mutta parhaiten korkeamännyillä"
"Lähteän partion siis sinne"

Silloin pesään asteli Mustasilmä, joka näytti nyt vielä huolestuneemmalta kuin aikaisemmin. "Kerro, Pikkutassu" päälikkö kehotti nyökäten Mustasilmää kohti.
Pikkutassu selitti havaintonsa uudestaan mestarilleen, jonka ilme muuttui hetki hetkeltä vakavemmaksi.
Viimein Laikkutähti nousi seisomaan. "Kutsun klaanin koolle. Parempi kertoa heti kaikille" päälikkö naukui astellen muiden ohi ulos pesästä.

Vain muutaman hetken kuluttua päälikkö seisoi suurkivellä saaden monen kissan huomion itseensä. "Saapukoon jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä suurkivelle klaanikokoukseen!" Laikkutähti kajautti. Loputkin kissat pöllähtivät ulos pesistään ja asettuivat kuuntelemaan päälikköään.
Pikkutassu istui Mustasilmän vieressä suurkiven edessä. Osa yleisöstä katseli häntä uteliaana. Oli helppo arvata minkä he luulivat olevan kokouksen syy.

"Harmikseni totean, ettei tämä kokous koske soturien tai oppilaiden nimitystä" Laikkutähti aloitti hälyn hiljettyä. "Olen saanut uutisia, jotka koskevat koko klaania ja jokaista kissaa täällä" Laikkutähti vilkaisi välissä Pikkutassua. "Pikkutassu haistoi tänään auringonlaskun aikaan kaksijalkalan rajalla lukuisia kissoja. He eivät kuitenkaan ole ylittäneet rajaa kertaakaan, vaan pysyneet kaksijalkalassa" päälikkö jatkoi. Hän piti pienen tauon, kun yleisö supisi keskenään. "Pelkästään tämä ei kuitenkaan ollut minut huolestuttanut uutinen. Kulkukissojen seassa oli myös Roihukynnen haju"
Klaani puhkesi naukumaan keskenään, ja Pikkutassu erotti Koivuhännän huolestuneen parkaisun pentutarhan edestä. Oppilas kietoi häntänsä tassujensa ympärille yrittäen keksittyä päälikön puheeseen.
Laikkutähti heilautti häntäänsä hiljaisuuden merkiksi ja jatkoi: "Emme tietenkään voi olla varmoja, mutta mahdollinen kulkukissojen ryhmittymä meitä vastaan edellyttää toimenpiteitä. Kukaan ei saa tästä lähin mennä yksin kaksijalkalan rajalle. Oppilaiden mukana täytyy aina olla vähintään yksi soturi, eikä turhia riskejä saa ottaa. Lisäksi rajalle täytyy järjestää vähintään kolme partiota päivässä. Partiot tulevat suoraan takaisin leiriin ilmoittamaan havainnoistaan"

Laikkitähden käskyjen jakelu tuntui rauhoittavan klaanikissat. Jokainen näytti pelokkaan ja hämmentyneen sijasta määrätietoiselta ja valmiilta suorittamaan tehtävää. "Ensimmäinen partio on välittömästi. Mustasilmä valitsee kissat" Laikkutähti naukui kokouksen päättymisen merkiksi ja loikkasi alas kiveltä. Pikkutassu katseli kuinka kissat kerääntyivät hänen ja Mustasilmän ympärille. Mustasilmä nousi seisomaan ja tähyili kissoja muiden seasta. "Tuhkapilvi ja Saarnijalka. Tulkaa mukaani" varapäälikkö naukui. Kaksikko tunki joukon läpi ja nyökkäsi valmiina lähtöön. Mustasilmä kääntyi Pikkutassua kohti. Pikkutassu odotti mestarinsa antavan jonkin käskyn. Hän ei kuitenkaan sanonut mitään, nyökkäsi vain ja lähti partion kanssa kohti uloskäyntiä.
Pikkutassu arvasi, että varapäälikkö olisi tahtonut ottaa hänet mukaansa, mutta tiesi hänen tarvitsevan lepoa. Se oli totta, sillä päivän harjoitustuokion ja myöhemmän partioreissunsa jälkeen Pikkutassun lihaksia ja tassuja särki. Nukkuminen ei kuulostanut lainkaan pahalta. Ja nyt kun oppilas oli viimein saanut syyn levottomuudelleen, väsymys iski kahta pahemmin.

Kissat hajaantuivat aukiolta omille teilleen, ja niin teki Pikkutassukin. Hän jolkotti oppilaiden pesään ja käpertyi omalle makuualustalleen. Se olikin vielä toistaiseksi pesän ainoa. Mutta tuskin kauaakaan, Pikkutassu ajatteli. Koivuhännän pennut pitäisi nimittää päivänä minä hyvänsä.

Hui kamala anteeksi tää pitkä tauko. Oonpas mä hyvä pitämään mun lupauksia 'alan kirjottaman vähän aktiivisemmin' tms xd
Mutta kuten aina, kiitos kun luit, toivottavasti piditte ja kommentit ja votet on aina tervetulleita :3

Soturikissat: Murhaajan poikaWhere stories live. Discover now