Vahvoja yhdessä (Niko x Joonas)

56.

Joonaksen pov

"Ihanaa nähä ku te ootte nii onnellisia", Niko lässyttää ilkikurisesti. Tapitamme häntä tuimasti ja irtaudumme samalla toisistamme kokonaan.

"Tykkäsittekö muuten mun kivasta yllätyksestä?", Niko jatkaa, kun emme suo hänelle minkäänlaista vastausta. Naurahdan kuivasti. "Luulitsä oikeesti et sä saisit mut sorrettuu alas sillä kuvalla?", tuhahdan. "Mä-", Niko aloittaa itsevarmana, mutta päätän kerrankin keskeyttää hänet.

"Luulitsä et voit vaan kaikkivoipasesti tehä ihan mitä haluut ja saada mut maihin? Luulitsä et oisin yhä niin sun perään et pystyt tehä mitä vaan ja mä oon jo aivan pyhänä siitä? Luulitsä et oot joku saatanan ylijumala jota kaikki tottelee ja menee hiljaseks ku ilmestyt paikalle? Jos luulit, ni oot väärässä. Mun tunteisiin sä pääset käsiks vasta siinä vaiheessa ku murhaat Joelin, Tommin tai Ollin ja mä en usko et sä oisit niin kamala ihminen. Mä en alistu sulle ja sun säälittäville tempuille"

Saarnani lopetettua tajuan, että olen huomaamattani liikkunut hyvin lähelle Nikoa. Katson häntä tiukasti silmiin noin kymmenen sentin etäisyydeltä. Hän katsoo takaisin sanomatta mitään. Hänen takanaan olevat neljä apinaa tirskuvat tilanteelle. Vaikken näe Joelia, tiedän hänen katsovan meitä valppaalla ilmeellä.

"Menitkö sanattomaks? Veikö kissa kielen? Hä?", kyselen ärsyttääkseni. Nikon ilmeestä ei saa mitään selvää. Hän tuijottaa minua ilmeettömillä silmillään eikä hievahdakaan. Tiputan katseeni hänen huuliin ihan vain, jotta hän menisi vielä enemmän hämilleen kuin mitä jo valmiiksi on.

Hymähdän ja katson taas hänen silmiä. Tartun häntä hartioista ja siirrän hänet sivuun. Seuraavaksi nappaan Joelin kädestä kiinni ja lähden kuljettamaan häntä pois.

Nikon pov

Kuvittelenko vaan vai tuliko täällä yhtäkkiä oudon kuuma? Noh, ehkä se johtuu siitä, että nyt on kesä ja ulkona on helle, ja minulla on pitkät vaatteet päällä. Vai onko se sittenkin Joonaksen vika? Hän oli jotenkin erilainen kuin yleensä. Kummallisen pomotteleva.

"Niko älä ny helvetti sano et sä punastuit tosta", Essi rääkäisee. Mitä? Punastuinko minä? En varmasti. Tai no, olihan tuo Porko aika kuuma m-mutta siis...

Otan perinteisen inhoavan ilmeeni ja katson Essiä hölmistyneenä. "Miks mä punastuisin Joonas Porkolle?", kysyn. "Se tuli aika lähelle sua", tyttö huomauttaa. "Sulla ei oo varaa sanoo mitää, itehän sä lähentelit mua ällöttävästi joskus", kiistän. "Tosissasko sä nyt ton otat esille? Siit on ainaki kolkyt vuotta ja mä oon nykyään Laurin kaa", Essi tiuskaisee.

"Mut sul ei silti oo varaa sättii Joonasta lähentelemisestä", sanon. "Jaa eli nyt sä myönnät et tykkäät siitä yhä?!", Essi haastaa. "No en!", huudahdan. "Nii ihan muuten vaan puolustelet sitä?", hän jatkaa voitonriemuisena. "Enkä puolustele! Ainoo mitä yritin täl sanoo on se et älä syytä mua siitä et se tompelo lähentelee mua!", puolustaudun.

Essi meinaa huutaa jotain, mutta Lauri keskeyttää sen: "Lopettakaa!", hän ärähtää. "Kumman puolella sä oikeen oot?! Ton luuserin ketä te kiusasitte vai sun oman tyttöystävän?!", Essi tiuskaisee Laurille. "Jes sitte rauhotutaan", tämä tokaisee ja nostaa Essin syliinsä. Essi yrittää työntää Laurin kasvoja kauemmas turhautuneena. Lauri vain hymyilee tyytyväisenä ja silittää Essin päätä.

"Nii voi Essi, ihan ku pikku vauva", Antti lässyttää Eemelin nauraessa vierestä. Lauri virnistää heille. "Vittu luuletteks te et toi on jotenki hauskaa?", Essi sähähtää. "Onko vauvelilla vähän nälkäkiukku?", Antti jatkaa. "Mä vedän sua koht turpaan jos et lopeta", Essi toteaa kuulostaen hyvinkin varmalta asiastaan. Hän hyppää pois Laurin sylistä ja lähtee pois meidän luota hiuksiaan dramaattisesti heilauttaen.

Antin hämmentyneestä ja vaikuttuneesta ilmeestä tulee mieleen, että näytin varmasti itsekin suunnilleen samalta hetki sitten Joonaksen poistuessa paikalta. Hän oli näpäyttänyt minua samalla tavalla, kuin Essi nyt Anttia. Minä ja Antti menimme molemmat samalla tavalla lukkoon.

Nostan käteni poskelleni raapiakseni erästä kohtaa, josta rupesi kutittamaan. Silloin huomaan kuinka kuumat poskeni ovat. Olenko edelleen näin vaivaantunut siitä Joonaksesta? Olenkohan minä vieläkin aivan punainen? Miksi minä siihen niin suuresti reagoin... Itsehän syljen samanlaista settiä päin Joonaksen naamaa aivan jatkuvasti. Miksi se aiheuttaa tällaista heti, kun sanat tulevat toisen suusta?

_____
Sanoja: 614

Joo en tiiä mitä oon mieltä tästä luvusta mut hyvää yötä i guess