Soturikissat: Keskiyön tarina [DROPPED]

luku 27

Keskitassu venytteli ja pesi itsensä myöhään illalla. Yötassu ja Mustatassu olivat pomppineet ilosta kuullessaan Keskitassulta uutisen ja Keskitassu oli Tuulitassun kanssa kehrännyt vieressä. Nyt kuitenkin kaikki nukkuivat ja Yötassu kehräsi unissaan. Keskitassu kiertyi kerälle ja jäi tuijottamaan Yötassun mustaa selkää.

Aamulla kun Keskitassu heräsi hän Tuulitassun töykkimässä Mustatassua hereille. Keskitassu venytteli ja asteli ulos leiri oli ihan valkoinen ja jalat upposivat paksuun hankeen ja vatsakarvoihin muodostui lumi paakkuja. Keskitassu harppoi lumessa kohti tuoresaaliskasaa joka jäätyi keskellä leiriä. Hän asettui syömään päästäistä leirin reunaan.

Yötassu otti rastaan kasasta ja asettui Keskitassun viereen. "Hei." Keskitassu sanoi kollille. "Hei." Hän vastasi. "Mikä sinulla on?" Keskitassu kysyi. "Ei mikään." Yötassu vastasi. "Älä nyt, kerro minulle." Keskitassu pyysi. Yötassu näytti vaivaantuneelta eikä katsonut Keskitassua silmiin.

"Minä tuota... törmäsin Kiviturkiin, kirjaimellisesti." Yötassu sopersi lopulta. "Mistä hän tuli?" Keskitassu kysyi uteliaana. "Kai jostai parantajan pesältä." Yötassu sanoi hiljaa. Keskitassu vaipui ajatuksiinsa eikä huomannut kun Yötassu nousi ja jolkotti Virtaturkin luo.

"Keskitassu! Keskitassu!" Virtaturkki kutsui ja Keskitassu kiiruhti heidän luokseen. "Tulkaa." Viljaturkki sanoi ja lähti johtamaan joukkoa. "Missä Jokitähti on?" Mustatassu kysyi. "Hänen piti hoitaa muita asioita." Virtaturkki sanoi lyhyesti. Mustatassu näytti masentuneelta ja Keskitassu meni hänen viereensä.

"Ei se mitään, hänellä vain oli muita puuhia." Keskitassu sanoi lohduttavasti. Mustatassu hymähti vaisusti, muuta hän näytti vähän iloisemmalta. Kohta he pysähtyivät metsän reunaan. "Noniin, tämä on varsin yksinkertaista, teidän täytyy vain saalista jonkin aikaa, tässä tapauksessa auringonhuippuun." Virtaturkki sanoi.

"Te lähdette eri suuntiin ja saalistatte omalta alueeltanne ja me seuraamme teitä, vaikka ette näe meitä." Viljaturkki sanoi. "Miten te katsotte kahdestaan kolmea oppilasta?" Keskitassu kysyi. "Me kyllä hoidamme sen." Virtaturkki sanoi. "No jos ei ollut muuta niin saatte lähteä." Virtaturkki sanoi. "Yötassu sinä menet vesiputoukselle päin, Keskitassu sinä lähdet kelopuulle ja Mustatassu puuklaanin rajaa päin, onnea." Viljaturkki sanoi ja oppilaat lähtivät eri suuntiin.

Keskitassu lähestyi kelopuuta kun hän kuuli rasahdukaen. Hän pysähtyi ja haisteli ilmaa. Hän seurasi jälkeä puskien suojiin ja näki hiiren kaivamassa lumisia lehtiä. Keskitassu kyyristyi ja hiipi hiljaa eteenpäin pehmeällä lumella. Hän pysähtyi lähelle hiirtä ja loikkasi sen päälle ja tappoi sen yhdellä puremalla. Hän hautasi sen lähelle hakeakseen sen myöhemmin.

Keskitassu lähti etsimään lisää saalista ja kohta hän löysikin punatulkun. Hän hiipi lähemmäs kun yhtäkkiä kuului kova linnun varoitus huuto. Punatulkku lennähti ilmaan ja Keskitassu loikkasi nopeasti sen perään mutta lintu oli vähän liian korkealla. Keskitassu huokaisi, Yötassulta taisi paeta lintu hän ajatteli tympääntyneenä.

Hän jatkoi matkaa ja kohta haistoi hiiren. Keskitassu oli kohta jo tappanut sen. Keskitassu katsoi taivaalle ja huomasi että oli melkein auringon huippu. Keskiyö haisteli ilmaa saadakseen vainun ja pian hän oli napannut rastaankin. Nyt häm saalisti isoa pöllöä joka oli puun oksalla. Keskitassu hiipi oksalla kohti nukkuvaa pöllöä.

Hän oli vain yhden hännänmitan päässä kun pöllö käänsi päätään ja levitti siipiään. Keskitassu kavahti kauemmas mutta pööllö vain jatkoi uniaan. Keskitassu jatkoi taas ja pian oli sen vieressä jolloin Keskitassu puraisi sitä niskaan, jolloin pöllö avasi nokkansa muutei päästänyt ääntäkään ennen kuolemaansa.