Window Waves | Yoonmin♡ Kesken Jäänyt :(

13. Myrskyn jälkeen

Nousin pystyyn hengittäen raskaasti ja hapuillen pimeässä huoneessa Yoongin kättä. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani.
"Yoongih?", mumisin, haravoiden peittoa. Säikähdin kun en tuntenut häntä vieressäni. Hyppäsin pystyyn ja laitoin valot päälle.
Yoongin paikka oli tyhjä.
Revin hiuksiani ja pyyhin kyyneleitäni. Uni ei voinut olla totta. Romahdin polvilleni maahan, itkien.
"Jimin?", Yoongi mumisi takanani.
Käännyin ja näin unisen poikaystäväni huoneeni ovella. Huokaisin syvään ja hyppäsin hänen syliinsä.
"Et olekaan kuollut!", huusin ja vedin henkeeni hänen ihanaa tuoksuaan.
"Kuollut? Täh?", Yoongi sanoi ja hapuili käsillään kasvojani.
"Näin unta että kuolit.", sanoin ja viimeinen kyynel valui poskelleni.
"Voi rakas, se oli vain uni.", Yoongi sanoi ja pyyhki kyyneleeni. Hyväksyin sen. Se oli tosi asia. Mutta mitä se tarkoitti? En koskaan ollut nähnyt niin todellista unta.
"Hei, mennään nukkumaan.", Yoongi sanoi ja kantoi minut sängylle sammuttaen valot perässään.
"Pelottaa.", kuiskasin rutistaen Yoongin paidanhelmaa.
"Hei, myrsky on ohi. Eikö niin että myrskyn jälkeen on jälleen tyyntä?", Yoongi sanoi ja hymyili.
"Mikä runoilija sä oot?", naurahdin.
Yoongi hymähti ja antoi suukon päähäni.
"Lupaatko olla vieressä kun herään?", kysyin ja katsoin Yoongia kirkkain silmin.
"Tottakai. Nukus nyt.", Yoongi sanoi. Hymyilin, suukotin Yoongin poskea ja käperryin hänen kainaloonsa.
Se oli vain uni. Uni joka ei merkitse mitään, eikä tule merkitsemään.

Aloin hiljalleen nousta unestani, kunnes havahduin hereille. Hieroin silmiäni auringon kurkistaessa verhojen takaa.
"Huomenta.", Yoongi sanoi. Käänsin päätäni ja huomasin olevani täysin kietoutuneena häneen.
"Huomenta.", sanoin ja pussasin Yoongin olkapäätä.
"Kaikki nyt hyvin?", Yoongi kysyi ja silitti hiuksiani.
"Paremmin.", sanoin ja hymyilin. Kiedoin käteni tiukemmin Yoongin ympärille.
Lähestyin suutelemaan hänen täydellisiä huuliaan, kunnes raskas kolina ja humina lähestyi huonettani.
Äiti koputti oveen.
"Miksi Yoongin tavarat ovat autotallissa?", äiti kysyi raottaen ovea.
"Ei ne tännekkään mahdu.", sanoin.
"Tom osti juuri uuden auton jolle on saatava suoja. Nyt peput ylös sängystä ja rehaatte tavarat vierashuoneeseen.", äiti sanoi hieman ärtyneesti ja sulki oven.
"Hän ei taida pitää ideasta kun asun täällä.", Yoongi sanoi huokaisten.
"Kyllä se siitä.", mumisin ja nousin ylös. Heitin eiliset vaatteet päälleni ja heitin Yoongille vaatetta. Puettuaan Yoongi petasi sängyn ja otti minut reppuselkäänsä. Yhdessä kirmattiin alakertaan, työnnettiin kengät jalkaan ja mentiin autotalliin. Pihassa komeili uusi, helmiäisen valkoinen Lexus. Auto oli häikäisevän kaunis. Tuolle jos kelle annetaan tilaa autotalliin.
Ryhdyimme töihin ja kannoimme vuoron perään laatikoita ja huonekaluja vierashuoneeseen. Huone täyttyi äkkiä, kunnes viimeinen laatikko romahti lattialle.

"Syömään!", äiti huusi juuri sopivasti. Yoongi katsahti minua, kunnes hyppeli alakertaan. Kävelin portaat alas miettien viimeyön unta.
Unohdin ajatukset ja istuin pöytään. Tungin suuhuni kokonaisen kulhollisen kimchiä ja mutustelin sitä siinä kaikessa rauhassa.
"Teettekö tänään mitään erikoista?", äiti kysyi.
"Ei kai.", mumisin suu täynnä ruokaa.
"Me lähdetään Tomin kanssa risteilylle. Yövymme Jejussa.", äiti toimitti laittaen lisää ruokaa miehensä lautaselle.
"Okei.", sanoin ja pyöritin silmiäni. Milloin he rauhoittuvat? Molempien tili näyttää kohta nollaa. Minulle väitetään ettei ole varaa kustantaa toista teiniä. Ei ihme kun joka päivä on jotain ohjelmaa. Toisaalta, olen onnellinen jos äiti on. Ennen Tomia hän vietti päivät siivoten ja laittaen ruokaa.
"Noh syökääs nyt. Menen pakkaamaan.", äiti sanoi ja iski silmää.
"Käydäänkö kaupassa ruoan jälkeen?", Yoongi kysyi kulautettuaan vetensä alas.
"Mitä sieltä?", kysyin.
"Vaikka jotain herkkuja yms.", Yoongi sanoi outo ilme kasvoillaan.
Nyökkäsin. Yoongi luultavasti halusi herkkuja, mutta ostoslistaan varmaan kuuluisi myös kondomit. En minä ollut valmis. Nousin ylös ja laitoin tiskini koneeseen. Nojailin jääkaappiin odotellen, että Yoongi olisi saanut syötyä. Tom hävisi vähin äänin makuuhuoneeseen pakkaamaan.
"Mitä meinasit?", kysyin Yoongilta kuiskaten.
"Mitä?", Yoongi ihmetteli.
"Herkkuja yms?", sanoin hieman vihaisesti.
"Niin? Jos katotaan vaikka leffa. Vai mitä sä haluisit?"
"Sopii.", sanoin ja hyppelin yläkertaan.
Uni sai pääni sekaisin. Näin kokoajan Yoongin päässä paholaisen sarvet, ja kasvoilla ilkeän ilmeen. Huokaisin ja rysähdin sängylle.
"Mikä on?", Yoongi kysyi seisten huoneeni ovella.
"Miten niin?", mumisin.
"Olet jotenkin kireä.", Yoongi sanoi istuuduttuaan sängylle.
"Väsyttää.", valehtelin.
"Piristäisikö pusu?", Yoongi kysyi ja lähestyi kasvojani. Käännyin pois melkein itkien.
"Hei Jimin, mikä on?", Yoongi sanoi ja kurkkasi olkani takaa.
"Haluat kuitenkin sitä.", sanoin.
"Miten niin?", Yoongi sanoi.
"Herkkuja Yms.", tiuskaisin.
"En minä mitään sellaista tarkoittanut.", Yoongi sanoi ja veti minut lusikkaan.
"En tee mitään mitä et halua.", Yoongi tarkensi.
Heti tuli parempi olo. Olen vainoharhainen. Luulin Yoongin oikeasti olevan iljettävä.
Käännyin ympäri ja kiersin käteni Yoongin ympärille. Halasin häntä ja annoin suukon suulle.
"Rakastan sua.", sanoin.
"Mäki sua.", Yoongi sanoi hymyillen ja suudellen otsaani.
"Mikä se sun uni oli?", Yoongi kysyi yhtäkkiä.
"Ei mikään erikoinen.", valehtelin taas.

°°°

Sanoimme heipat äidille ja Tomille ja suljimme oven. Harhaluuloni jälleen heräsivät, ja minua pelotti olla kahden Yoongin kanssa. Hän istahti sohvalle ja katseli minua.
"Jimin?", hän sanoi ja heilutteli kättään edessäni.
"Mitä?", sanoin herättyäni väliaikaisesta koomasta.
"Oot ihan outo.", Yoongi sanoi ja ojensi käsiään kohti minua.
"Tule.", hän sanoi ja taputti käsiään yhteen.
Kävelin sohvalle ja istahdin Yoongin syliin. Makasimme sohvalla tovin, kunnes ovikello soi.
Nousin sohvalta, toisinsanoen pääsin pälkähästä, ja kävelin ovelle.
Ovella seisoi Namjoon.
"Ööh hei. Onko kiire?", Namjoon sanoi ja hieroi niskaansa.
"Eei tässä mitään.", sanoin ja kuulin Yoongin kävelevän taakseni.
"Hei, oon Yoongi.", Yoongi sanoi takaani.
"Moi, Namjoon.", Namjoon sanoi ystävällisesti ja hymyili pienesti.
"Sulla taitaa sittenkin olla kiire. Ehkä mä tästä menen.", Namjoon sanoi ja oli jo kääntymässä.
"Eikun tehdään vain jotain.", Yoongi sanoi.
Hämmästyin ja käänsin katseeni Yoongiin. Ilme oli ihan, mukava.
"Ai no kiva! Lähdettekö pelaamaan futista?", Namjoon kysyi ja otti pallon repustaan.
Nyökkäsin ja vedin takin ja kengät päälleni. Yoongi seurasi perässä. Lukitsimme oven ja lähdimme kävelemään kentälle.
"Ootko saanu uusia kavereita?", kysyin matkalla kentälle.
"En. Ei ole ollut aikaa.", Namjoon sanoi hieman haikeasti.
Nyökkäsin alakuloisesti ja painoin liikennevalojen nappia.
"Sitten saat kun koulu alkaa.", Yoongi sanoi.
"Niin eihän tätä syyslomaa ole kuin 5 päivää enää.", sanoin ja hymyilin Namjoonille. Huomasin Yoongin olevan ärsyyntynyt. Mustasukkainen. Hymyilin hänellekin, ja se auttoi. Pojan sydän suli heti nähdessään kasvoni.

"Potkase mulle!", Hoseok huusi ja heilutteli käsiään.
Kentälle oli tullut poikaporukka, ja olin kutsunut Taen tyttöineen mukaan.
Namjoon potkaisi pallon Hoseokille, ja Hoseok singautti sen Jeongyeonille.
Taehyung yritti napata pallon tyttöystävältään, mutta koska oli liian tohkeissaan rakkaastaan, kaatui ja löi päänsä Jeongyeonin jalkaan.
Kaikki alkoivat nauraa ja vasta yläastelainen Jungkook kaatui maahan nauraen kippurassa.
"Hyvä Tae!", huusin ja vihelsin perään.
Peli katkui, kunnes pallo oli minun hallussani. Yoongi oli minua vastassa, mutta minä pidin pääni. Potkaisin pallon Jungkookille joka pamautti pallon maaliin. Huusin ja juoksin Jungkookin luo. Löimme ylävitoset ja nauroimme yhteen ääneen.
"Otetaanko tauko?", Namjoon huusi maalista.
Kaikki kerääntyivät taukopenkille syömään mässyjä.
"Ollaan niin voittamattomia ettette jaksa enäö pelata.", Tae sanoi rehvastellen.
"Itse kaaduit naamallesi.", Namjoon nauroi.
Jeongyeon puhdisti Taen poskea ja antoi siihen suukon. Vieressä istuva Minjan hymyili ja ihasteli pariskuntaa.
Ilta oli onnistunut hyvin, ja kaikki tuntui ihanalta. Yoongi halasi minua takaapäin ja antoi suukkoja poskelleni. Sekin oli ihanaa.
Syötyämme mahat täyteen ruokaa jatkoimme peliä auringonlaskuun asti.

°°°
🐿️