To The Boy I Love

Malfoyn Hermot Palaa

Harry katseli silmät loistaen poikaystäväänsä, joka piteli tiukasti tämän kädestä kiinni. Luihuisen hiukset eivät olleet kammattu kauniisti vaan ne olivat sekaisin ja puoliksi pojan silmillä. Harrysta se hiustyyli sopi täydellisesti toiselle. Dracon kirkkaat silmät veivät katsettaan rohkelikon kasvoilla. Hän suuteli tätä ensin huulille, kunnes hänen oli pakko mennä kaulan kohdalle. Harry tiukensi otettaan toisen kädestä. Se tuntui mukavalta.
-Draco... arpinaama äännähtää hetken kuluttua tuntiessaan pienoisen kivun kaulallaan. Malfoy nosti päänsä ja vei kasvonsa rakkaansa huulille vielä yhdesti.
-Anteeksi. Minun oli pakko, hän virnisti lopettaessaan tekemisensä. Harry koski punaisena kaulalleen ilmestynyttä mustelmaa.
-Säikähditkö sitä? luihuinen kysyy varmistaakseen asian.
-En. Se vain... Se tuntui paljon paremmalta kuin Jacobin... Potter vastaa änkyttäen.
-Taasko mietit sitä tyyppiä? Harry, saanko pyytää sinulta erästä asiaa, Draco huokaisee tympiintyneenä. Rohkelikko nyökkää.
-Kun olet minun kanssani, en halua sinun ajattelevan ketään muuta jätkää. Sinä olet vain minun ja sinun pitää ajatella vain minua. Äläkä sano Wrightsia etunimellä. Se alkaa tuntuman siltä, että olisitte väleissä, vaaleahiuksinen sanelee tiukasti. Harry katsoo tätä hetken, kunnes kääntää päänsä sivuttain.
Hänelle tulee kurja olo. Vaikka tämä kuinka on yrittänyt päästä Jacob Wrightsin ajattelusta eroon, se tuntuu mahdottomalta. Kuin hän kummittelisi rohkelikon mielessä.
-Katso minua, Harry, Draco pyytää huomatessaan toisen ilmeen. Arpinaama kääntyy katsoman tätä uudestaan.
-Tiedän, että se on hankalaa. Mutta koska sinä olet minun seurassani, sinulla ei ole mitään ajateltavaa, Malfoy hymyilee lempeästi. Harry nyökkää myöntyvästi.
-Anteeksi, hän vastaa hiljaa.
-Älä pyydä. Otetaanko nyt tuo siteesi pois? luihuinen kysyy pirteänä.
Harry suostuu ilomielin, joten hän nousee istualtaan. Draco tekee samoin. Silmälasipäinen ottaa paitansa pois, jolloin toinen tulee lähemmäs.
-Saanko minä ottaa sen pois? Malfoy pyytää virnuillen.
-Okei... Harry muuttuu tulen punaiseksi. Vaaleahiuksinen aloittaa selän puolelta menemällä polvilleen poikaystävänsä taakse, josta hän repäisee siteen poikki. Tämä liimautuu kiinni lyhyemmän selkään laittaessaan kätensä toisen eteen vatsalle. Harry ei uskalla katsoa minnekään muualle kuin eteenpäin. Hänen sydämensä hakkaa rajusti tuntiessaan viileän käden alavatsansa paikkeilla ja joka ottaa sidettä pois. Draco ei selvästi tahtonut ottaa pelkkää kipsiä pois, vaan hän alkoi suutelemaan toista takaapäin ja siirteli käsiään rohkelikon paljaalla keholla. Harry äännähti pari kertaa, joka sai tästä enemmän punaisen. Hän pisti kätensä suulleen tiukasti.
-Sinua on niin hankala olla koskematta, luihuinen kuiskaa lumoutuneena. Harrya alkoi ahdistamaan. Hän muisti melkein samanlaisen lauseen, jonka Jacob oli sanonut teinille tämän suudellessa toista väkisin. Miten rohkelikosta ei voi olla erossa ja kuinka hankalalta se tuntuu. Potter irtautui toisesta.
-Haluan lähteä täältä... hän sanoo hieman väristen. Draco katselee tätä kysyvästi.
-Kulta...? hän hymähtää huolestuneena yrittäessään koskea poikaystävänsä olkapäätä, mutta toinen menee entistä kauemmaksi.
-Voimmeko vain lähteä aamupalalle? Harry kysyy vaivaantuneena.
-... Toki. Lähdetään vain, Malfoy suostuu hämmentyneenä. Rohkelikko menee vaihtamaan vaatteensa pysytellen toisesta piilossa. Kun luihuinen oli saanut itsekin koulupuvunsa ylleen, hän meni rakkaansa luokse.
-Oletko kunnossa? poika kysyy huolestuneena.
-Olen... Ei vain tehnyt mieli... Harry valehtelee katseensa vieriessä likaisella lattialla. Draco katsoo häntä ensin epävarmasti, kunnes ottaa tämän kädestään kiinni ja alkaa viemään mukanaan. He lähtevät pois Luihuisen oleskeluhuoneesta sanomatta sanaakaan enää toisilleen.
Vasta sitten, kun teinit pääsivät suuren salin oville, Malfoy pysähtyi.
-Mene edeltä. Tulen kohta perässä, hän sanoo salaperäisesti.
-Um, selvä... Harry puuskahtaa kysyvästi, kunnes lähtee etsimään paikkaansa Deanin vierestä.
-Ai, huomenta, Harry! Thomas toivottaa hymyillen.
-Huomenta, Potter vastaa takaisin. Hermione pyyhälsi itsekin Ronin kanssa saliin juuri sopivaan aikaan.
-Siinähän sinä olet! Anna olla viimeinen kerta, kun lähdet tuolla tavoin kertomatta minne menet! En saanut nukuttua melkein ollenkaan! tyttö alkaa paasaamaan.
-Anteeksi. Yritin kyllä tulla kertomaan, mutten voinut, Harry mutisee miettiessään eilistä, jolloin Draco oli yhtäkkiä vetänyt hänet mukaansa.
-Luitko sen Dumbledoren antaman kirjeen? Ron kysyy yhtäkkiä. Potter hätkähtää. Hän oli unohtanut kokonaan rehtorin antaman kirjeen.
-En muistanut koko asiaa, tuo kertoi alkaessaan penkomaan koulu laukkuaan. Hän ottaa esiin siistin kirjekuoren ja avaa sen.
"Tule tapaamiseen työhuoneessani tiistai aamuna. Olethan valmiina rohkeasti kertomaan kaiken tapahtuneen, jonka me tahtoisimme mielellämme kuulla. Paikalle on saapumassa herra Wrights ja hänen poikansa Jacob Wrights, Draco Malfoy sekä hänen isänsä herra Malfoy. Terveisin, Dumbledore."
Harryn ilme muuttuu järkyttyneeksi. Hän joutuu lukemaan kirjeen ainakin viidesti, että pystyisi uskomaan kaiken sen minkä näki.
-Onko jokin vialla? Dean kysyy hämillään. Harry tiputtaa paperin pöydälle ja nostaa päänsä salin ovien suuntiin, johon Dracon lisäksi oli ilmestynyt toinenkin hahmo, Lucius Malfoy.
-Mitä tuo tekee täällä? joku rohkelikkolainen kuiskaa pelästyneenä. Hermione, Dean ja Ron kääntävät hekin katseensa oville.
-Mitä himputtia? Tiesitkö, että hän tulee, Harry? Weasley puuskahtaa yhtäkkiä todella vihamielisesti. Hän ei sietänyt ketään Malfoyn perheestä, sillä he olivat aina pilaamassa Weasleyden elämän.
-En, en tiennyt... Mutta nyt tajusin Dracon suunnitelman. Hän käyttää isäänsä aseena. Olisihan se pitänyt arvata... Hänellä on sananvaltaa, koska on Malfoy, Potter tuhahtaa ajatuksissaan. Hän näkee Dracon vilkaisevan tätä juuri silloin, kun Lucius jutteli paikalle saapuneen professori Kalkaroksen kanssa. Harry käänsi kuitenkin katseensa pois tuntiessaan vetäisyn takanaan.
-Lähdetään. Ei parane olla myöhässä... kuuluu möreä ääni pojan takaa. Arpinaama nousee kompuroiden ylös tuoliltaan.
-Professori Vauhkomieli, hän rykäisee nähdessään miehen kasvot, jonka taikasilmä sinkoilee sinne tänne ilmeisesti varmistaen, ettei kukaan ulkopuolinen kuulisi heidän keskusteluaan.
-Tällä kertaa on erotettava valheet tosiasioista, Potter. Ole varovainen sanoissasi, mies murahtaa mahdollisimman hiljaa.
Harry kuuntelee häntä tarkkaavaisena, kunnes lähtee hänen peräänsä.
-Onnea! Hermione huudahtaa perään. Sitä he tosiaankin tarvitsivat. Onnea.