|Ollin nk.|
Tuijotin mustaa TV-ruutua, aamut eivät vain lähde käyntiin. Aleksi on ollut nyt kohta jo kaksi viikkoa poissa. En tiedä mitä teen hänen kanssaan. Olen ollut aivan paska puoliso, mutta en halua eroakaan.
Ajatukseni keskeytti se, kun oveen koputettiin. Huokaisin syvään ja lyllersin ovelle pelkissä yöhousuissani. Avasin oven ja yllätyksekseni Olivia seisoi sen takana, joten päästin hänet sisään.
"Moi veliseni" Olivia sanoi riisuessaan takkia.
"No moi" mumisin ja lyllersin sitten takaisin sohvalle.
"Tiäkkö mitä mä sain kuulla" Olivia hihkaisi ja kipitti sitten viereeni sohvalle.
"No mitäs" sanoin ja hieraisin unihiekkoja pois silmistäni. Kello on vasta kymmenen aamulla, aikaista suurille jutuille.
"Koska sä oot heränny?" Olivia kysyi ilmeisesti huomattuaan väsymykseni.
"Puol tuntii sitte" mumisin.
"Okei, onks sul treenei?" Olivia kysyi.
"Ei, nii mikä se sun asias oli?" sanoin.
"Meidän mutsi ei oo ihan normi ihminen" Olivia sanoi.
"No kyl mä sen tiesin" sanoin ja otin hörpyn kahvistani.
"Aivan, mutta se mikä äitiä vaivaa on se, että sen veressä on kolme tippaa satua" Olivia jatkoi tuijottaen minua suoraan sieluun että se katse lähes porasi ihostani läpi. Mitä ihmettä tuo nyt selitti.
"Ja miten vitussa se on mahdollista?" kysyin ja Olivia alkoi kaivaa lukustaan jotakin, pian tuolla oli kirjoja sylissään.
"Kävin kirjastossa saadakseni lisää tietoja" Olivia sanoi ja availi kirjoja. Tuo osoitti yhtä kuvaa, jossa oli nainen köytettynä paaluun kiinni ja hänen ympärillään hääräili omituisia otuksia.
"Onks toi meiä mutsi?" hämmästelin ja Olivia nyökkäili. Hän oli avaamassa suutaan, mutta kuulimme kuinka ulko-ovi kolahti auki. Käänsin katseeni ja näin....
Aleksin.
Siinä hän seisoi eteisessä kahden matkalukun kanssa.
"Olli" Aleksi sanoi hiljaa ja haukkoi henkeään. "A-a-anteeks" tuo änkytti. Nousin sohvalta ja katsoin vain Aleksia hämmentyneenä, pettyneenä ja vihaisena.
"Missä vitussa sä olet ollut?!" huudahdin. "Eikun niin, Lapinlahdella mutsin luona".
"Mi-mistä sä-?" Aleksi änkytteli hämmentyneenä.
"Luuliks muka pääseväs karkuun?" kysyin.
"O-ooks ottanu huumeita?" Aleksi kysyi sulkiessaan ulko-oven.
"En, Niko heitti kaiken kaman roskiin" vastasin.
"Olli mitä? Ooks sä vetäny taas sitä paskaa sun kehoon?" Olivia kysyi ja tuli seisomaan viereeni.
YOU ARE READING
Made Of Broken Stuff || Blind Channel 2
FanfictionTraumat. Taistelut. Ylä-aste. Bändi. Maailma..... Millaista elämä on kun Aurora on kasvanut jo teiniksi ja käy kahdeksannetta luokkaa? Onko traumat ja epänormaalit asiat unohduksissa? Entäpä ihmissuhteet? Seikkailu jatkuu, tosin ei se tässä välissä...
